Demokratian ja valtion kytkös – katsaus tutkimussuuntauksiin

Vaikka liberaali demokratia ja kansallisvaltio hahmottuvat länsimaisessa politiikan tutkimuksessa tietynlaisina universaaleina ideaalimalleina, niiden kytkös – keskinäisen riippuvuus ja merkitys toisilleen – etenkin sen optimi, näyttäytyy aihepiirin tutkimuksessa yhä pitkälti selvittämättömänä ikuisuuskysymyksenä. Tämä katsaus avaa näkymän aihepiirin nykytutkimuksen huomattavimpiin suuntauksiin vuosina 1990–2020 julkaistujen oppialan lehtiartikkeleiden ja muiden relevanttien julkaisujen valossa, arvioiden näiden suuntausten osuvuutta ja keskinäisiä suhteita. Kokonaiskuva kytkös-dynamiikasta hahmottuu kolminaiseksi: Kahden vakiintuneemman suuntauksen – demokratiakorosteisen sekä valtiokorosteisen – päämääränä on ”vahvan” demokraattisen valtion kehitysedellytysten mallintaminen, mutta arvo- vs. kompetenssilähtöisen lähestymistapansa valossa ne näyttäytyvät peilikuvamaisesti toistensa idealistisempana ja realistisempana käännöksenä. Sen sijaan kolmas, toistaiseksi vakiintumattomampi ja tulkinnanvaraisempi post-demokraattinen suuntaus hylkää jo lähtökohtaisesti ajatuksen yleispätevän kytkös-optimin määrittämisestä, tarkastellen demokratia/valtio -dynamiikkaa kriittisin painotuksin historiallisena, muutosalttiina ilmiönä.