Hevostarhojen valumavesien puhdistaminen

Hevostarhojen valumavesistä on mitattu toisinaan jopa yhtä suuria fosforipitoisuuksia kuin haja-asutuksenpuhdistamattomista jätevesistä. Tarhoista valumavesiin joutuvan fosforin määrä onkin hevosta kohdensamaa suurusluokkaa kuin yhden asukkaan vuotuinen jätevesien fosforimäärä. Viime vuosina hevostensekä niiden tarhojen määrä ovat kasvaneet. Siten tarhojen suunnitteluun ja rakentamiseen sekävalumavesien käsittelyyn tulee kiinnittää huomiota.Ypäjän Hevosopistolla sijaitsevan B-pihaton tarhan (0,5 ha) yhteyteen rakennettiin syksyllä 2003valumavesien käsittelyä varten ferrisulfaattiannostelu, laskeutusallas ja hiekkasuodin. Kemikaalinannostelu tapahtuu virtaavaan veteen liotussuppilosta. Muovikaivoon asennettuun annostelijaan mahtuukerralla noin 20 kg Ferix-3:a. Rakeinen kemikaali liukenee veteen virtaaman mukaan (noin 1:10000).Kemikaalilla saostettu vesi johdetaan putkea (D110 mm) pitkin laskeutusaltaaseen (100 m2), jonkayhdessä luiskassa on hiekkasuodatin. Ensimmäisen seurantavuoden tulosten mukaan puhdistamo poistivalumaveden liuenneesta fosforista 95 %, kokonaisfosforista 82 % ja kokonaistypestä 62 %. Myösulosteesta peräisin olevien mikrobien tiheydet valumavedessä pienenivät puhdistamossa. Vuoden 2007alusta lähtien tarha ei ole ollut talvikäytössä, mutta kuormitusseurantaa on edelleen jatkettu EquineLifehankkeenpuitteissa.Hevosopisto Oy:llä Ypäjällä vuonna 2007 alussa käyttöön otetun D-pihaton kolmen tarhan (1,2 ha)vedet käsitellään kemiallisen saostuksen ja laskeutusaltaan avulla. Puhdistamossa Ferix-3-kemikaaliliukenee verkkosuppilosta ojaveteen v-padon yhteydessä. Vastaavanlainen annosteluautomaatti ontoiminut lupaavasti myös peltovesien saostuksessa jopa 100 l/s virtaamiin asti.Kuuman Hevoset/Alivio Oy:n islanninhevostallilla Jokioisilla testattiin hakkeen käyttöähevostarhan pinnoitteena. Neljän tarhan alue (76 m x 50 m) salaojitettiin poikittaissuuntaisesti 9,5 metrinjaolla. Reunimmaisiin tarhoihin levitettiin 20 cm haketta saven päälle. Hakkeen sekaan sekoitettiin 160 kgrakennuskalkkia. Keskimmäisiin tarhoihin asennettiin suodatinkangas, jonka päälle levitettiin 10 cm:nkerros soraa ja soran päälle 10 cm:n kerros haketta, johon sekoitettiin 160 kg ferrisulfaattia (Ferix-3).Kussakin tarhassa on ollut keskimäärin 3–4 hevosta 11 tuntia vuorokaudessa ympäri vuoden. Erikäsittelyjen salaojavedet johdettiin omiin näytteenottokaivoihin, joista vesinäytteitä otettiinvalumahuippujen aikana. Sekä liuenneen että kokonaisfosforin pitoisuudet ovat kahden seurantavuodenaikana olleet ferrisulfaatilla käsitellyn alueen salaojavesissä noin puolet rakennuskalkilla käsitellyltäalueelta tulleiden vesien pitoisuuksista.Fosforin saostus ferrisulfaatilla on osoittautunut kustannustehokkaaksi menetelmäksi hevostentarhavesien puhdistuksessa. Jatkossa on vielä selvitettävä tarhojen pintakerroksessa käytettävienkemikaalien sopivia annosmääriä niiden happamoittavan vaikutuksen vuoksi.