Politiikkojen ja työvoiman tarjonnan muutosten vaikutukset Pohjois- Karjalan maakunnassa

Työn tavoitteena on tutkia politiikkojen ja työvoiman tarjonnan muutosten vaikutuksia Pohjois-Karjalanaluetalouteen. Sitä, miten nämä muutokset vaikuttavat esimerkiksi eri toimialojen välisiin suhteisiin, alueentyöllisyyteen ja palkkoihin, yritysten menestymismahdollisuuksiin ja eri instituutioiden väliseen tulonjakoon.Tämän lisäksi tutkitaan maaseutu- ja kaupunkialueen vuorovaikutusta. Mallintaminen tehtiin kahdessa vaiheessa.Ensin rakennettiin alueelle sosiaalisen tilinpidon matriisi (SAM), jota käytetään perusaineistona yleisentasapainon malliin (CGE). Yleisen tasapainon mallista pyritään rakentamaan joustava työkalu politiikkojenja talouden makrotason muutosten analysointiin. Mallin pohja-aineiston hienojakoisuuden ansiosta mallillaon mahdollista tarkastella aikaisempaa yksityiskohtaisemmin politiikkojen vaikutuksia maakuntatasolla.Työssä keskitytään kuvaamaan toisaalta työvoiman tarjonnan muutosten seurauksia ja toisaalta maatalouspolitiikanmuutoksia. Työvoiman tarjonnasta tehtiin kahdeksan erilaista simulaatiota. Näistä neljässä koko työvoimantarjontaa joko vähennettiin tai lisättiin ja toisessa puolessa eri koulutustason työvoiman tarjontaalisättiin tai vähennettiin. Paitsi puhtaasti työvoiman tarjonnan muutoksia, simulaatioiden voidaan ajatellakuvaavan muuttoliikkeen vaikutusta maakuntaan. Vaikutuksia tarkastellaan valittujen indikaattoreiden, esimerkiksiBKT:n, investointien ja hintojen muutosten kautta. Korkeammin koulutetun työvoiman tarjonnanmuutoksilla oli suurempi vaikutus investointeihin ja tuontiin, kun taas yksityiseen kulutukseen, vientiin jaBKT:n vaikuttivat enemmän vähemmän koulutetun työvoiman tarjonnan muutokset. Vaikutukset olivat voimakkaimmatjalostussektoreilla. Erot maaseudun ja kaupungin välillä olivat varsin pieniä.Maatalouspolitiikkasimulaatioiden tavoitteena oli testata, millaisia vaikutuksia maataloustukien poistamisella,tukien irrottamisella tuotannosta ja siirtymisellä maataloustuista muunlaisiin tukiin on maatalouteenja toisaalta koko alueen talouteen. AGCUT-simulaatiossa maataloustoimialalta poistetaan kaikki tuet.DECOUPLE-simulaatiossa poistetaan maataloudelta kaikki tuet ja vastaava summa siirretään suorana tukenamaanviljelijäkotitalouksille. PILLAR2-simulaatiossa tuet poistetaan maataloudelta ja vastaava summa siirretäänrakentamisen investointikysyntään. MODULATION-simulaatiossa maataloustuet poistetaan, ja tästäsummasta 20 % siirretään rakentamisen investointikysyntään ja 80 % suorana tukena maanviljelijäkotitalouksille.Kaikkien politiikkavaihtoehtojen osalta kokonaisvaikutukset alueelliseen bruttokansantuotteeseenolivat lievästi negatiivisia, mikä kertoo maatalouselinkeinon tärkeydestä kerrannaisvaikutusten kautta. Pelkästäänmaataloutta tarkasteltaessa BKT putosi kaikissa vaihtoehdoissa noin 13 % ja työvoiman kysyntälaski 40 %. Maatalouden tukien poistamisella oli suuri vaikutus myös elintarvikkeiden jalostukseen.