Open AccessKvantitatiivinen PCR-pikamääritysmenetelmä viljojen Fusarium-homeille
Author(s) -
Tapani Yli-Mattila,
Päivi Parikka,
Taina Lahtinen,
Sari Rämö,
Meri Kokkonen,
A. Rizzo,
Marika Jestoi,
Veli Hietaniemi
Publication year - 2008
Publication title -
suomen maataloustieteellisen seuran tiedote
Language(s) - Finnish
Resource type - Journals
ISSN - 0358-5220
DOI - 10.33354/smst.76988
Subject(s) - fusarium , fusarium culmorum , biology , horticulture , botany
Fusarium-punahomeidenmykotoksiineista voi olla haittaa sekä eläimille että ihmisille.Niinpä punahomeisen viljan käyttöä pitäisi välttää. Eläimet ja ihmiset voivat altistuapunahomeille, mikäli sadonkorjuu myöhästyy. Pahimmat seuraukset tulevat, jos puidaanylivuotista punahomeista viljaa keväällä kuten Suomenkin lähialueilla entisessäNeuvostoliitossa jouduttiin paikoitellen tekemään toisen maailmansodan aikana. Tällöinviljaan muodostui korkeita T-2-toksiinipitoisuuksia.Tärkeää punahomeiden kehittymiselle onmyös mm. kukkimisajan sää.EUssa on vuonna 2006 määrätty ensimmäiset enimmäismäärärajat Fusarium-punahomeidenmykotoksiinimääriin viljoissa deoksinivalenolille (DON) ja tsearalenonille (ZEN).Toksiinimääritykset ovat kuitenkin kalliita ja hitaita. Niinpä teollisuus tarvitsee uusia janopeampia pikamääritysmenetelmiä suuren mykotoksiiniriskinomaavien viljaerinlöytämiseen tutkittavista viljanäytteistä.PCR-menetelmätovat jo rutiinikäytössä toksiineja tuottavien bakteerien määrityksessäelintarvikkeista, mutta toksiineja tuottaville sienille ne ovat vasta kehitteillä. Työntarkoituksena oli selvittää, onko Fusarium-punahomeidenja mykotoksiinien määrien välilläkorrelaatiota ja voiko punahomeiden DNA-määristäpäätellä, miten suuri riski on sille, ettäviljassa on suuria mykotoksiinipitoisuuksia.Erittäin merkitsevä korrelaatio löytyi Fusarium graminearum-punahomeenja DNA:n jaDONin välillä kauralla, kevätvehnällä ja ohralla. Kun F. culmorum DNA-määräyhdistettiinF. graminearum DNA:n määrään, korrelaatio parani hieman ohralla, joten ainakin ohrallamyös F. culmorum-punahomeenmäärällä on vaikutusta DON-pitoisuuteen.Kummankinpunahomeen tiedetään tuottavan DONia, mutta F. graminearum-kannatovat yleensätehokkaampia DON-tuottajia.Myös HT-2- jaT-2- mykotoksiinienja niitä tuottavienFusarium sporotrichioides jaF. langsethiae-punahomeidenDNA-määrienvälillä oli erittäinmerkitsevä korrelaatio kauralla, jolla on havaittu korkeimmat HT-2- jaT-2- pitoisuudet.Lisäksi korrelaatiota havaittiin nivalenolin ja F. poae-punahomeenDNA-pitoisuudenvälilläkauralla ja ohralla.Suomen yleisimpiä punahomeita (F. avenaceum ja F. tricinctum) on pidettymykotoksiinituottoon kykenemättöminä, mutta viime vuosina niiden on havaittu tuottavanmm. moniliformiinia (MON) ja enniatiineja. Havaitsimme merkitsevän korrelaation F.avenaceum-punahomeenDNA-määränja MON- jaenniatiini-pitoisuuksienvälillä ohralla jakevätvehnällä.Fusarium-punahomeidenmäärän vaihteluita kasvukauden aikana tutkittiin ohralla ja kaurallaJokioisilla. Fusarium-punahomeidenDNA-määränkasvu alkoi kukinnan jälkeen. Vuonna2005 F. poae-punahomeoli vallitseva ja F. langsethiae/F. sporotrichioides-lajienDNA-määräalkoi laskea ennen sadonkorjuuta, kun taas kuivana vuonna 2006 kaikkien Fusarium-punahomelajienmäärä jatkoi nousua sadonkorjuuseen asti. Suorakylvö lisäsi F.langsethiae/F. sporotrichioides-punahomeidenmäärää vuonna 2006 verrattuna perinteiseenmuokkaukseen.