Jätekompostilannoitusten vaikutus maahan ja kasveihin monivuotisessa peltokokeessa

Yhdyskuntien orgaanista jätettä kompostoimalla syntyy stabiloitua lannoitus- ja maanparannusainetta.Ne voisivat olla käyttökelpoisia peltoviljelyssä, mutta niiden käyttöön on arveltu liittyvän raskasmetalli-ja hygieniariskejä. Luonnonmukaisesti hoidetussa peltokokeessa käytettiin teollisesti kompostoitujahyvälaatuisia jätekomposteja kolmesti kuuden vuoden viljelykierrossa. Kompostityyppien raaka-aineetolivat 1) synty-pistelajiteltu yhdyskuntien biojäte, 2) syntypistelajitellun yhdyskuntabiojätteen ja mädätetynpuhdistamolietteen seos, ja 3) naudanlannan ja oljen seos. Koeasetelma oli osaruutukoe 4 toistolla,jossa pääruudussa oli levitystaso ja osaruudussa kompostityyppi. Vuonna 2000 perustetunkokeen viljelykierto oli suojavilja / apila-heinä / apila-heinä / ohra / peruna / suojavilja. Keväisin jaennen kompostilevityksiä (vuosina 2000, 2004 ja 2005) otettiin näytteet maasta ja käytettävistä komposteista.Kasvinäytteet otettiin kunkin sadonkorjuun yhteydessä ja maanäytteet joka syksynä. Komposti-ja maanäytteistä analysoitiin ravinteiden ja raskasmetallien kokonais- sekä liukoiset pitoisuudet.Komposteista ja maasta määritettiin hygieniaindikaattoreita ja maan mikrobiston kokonaismäärää ja -aktiivisuutta kuvaavia muuttujia. Kompostilannoitus annettiin peltoviljelykasvien ravinnerajoitustenmukaisesti, jolloin ravinnepitoisuuksiltaan vaihtelevien kompostien levitysmäärät olivat eri vuosina 3-50 t/ha.Vaikka kompostien kypsyys vaihteli paljon, niiden laatu oli verraten hyvä. Kompostien kokonaistypestäalle 13 % oli keväällä levityksen aikana liukoisessa muodossa. Biojätekompostissa tulikasvien käyttöön enemmän typpeä, kun taas biojätepuhdistamolietekompostissa oli paljon kokonaisfosforiamutta hyvin vähän liukoista fosforia. Jätekompostien raskasmetallipitoisuudet ja peltoon levitetytmäärät olivat suuremmat kuin lantakompostilla, mutta EU:n luomutuotantoon kelpaavan talousjätekompostinraskasmetallipitoisuudet ylittyivät vain biojätepuhdistamolietekompostin kuparin ja sinkinpitoisuudessa. Hygieniaindikaattorien pitoisuudet komposteissa olivat alhaisia ja ne ilmensivätkompostointiprosessin tehon vaihtelua eri vuosina. Maan ravinnepitoisuudet muuttuivat vähän kompostilannoitustenseurauksena, ainoastaan lantakomposti nosti liukoisen kaliumin pitoisuutta. Hygieniaindikaattorienja maan mikrobiologisten ominaisuuksien perusteella maan laadun heikentymistäei havaittu. Maan mikrobiologinen toiminta jopa hieman tehostui. Jätekompostien käytöllä ei kuitenkaanhavaittu olevan voimakkaita maanparannusvaikutuksia, osittain alhaisten kompostimäärien jaosittain maan hyvän luontaisen viljavuuden vuoksi. Lähes kaikki kompostikäsittelyt lisäsivät levitysvuosienkasvisatoa lannoittamattomaan kontrolliin verrattuna. Tulosten perusteella ainakin valikoitujayhdyskuntajäteperäisiä komposteja voitaisiin hyödyntää lannoitteina ja maanparannusaineina ilmanmerkittäviä haittavaikutuksia.