Open AccessSuomalainen broilerien hyvinvointi-indeksi
Author(s) -
Petra Tuunainen,
Jarmo Valaja,
Eija Valkonen,
Helena Hepola
Publication year - 2010
Publication title -
suomen maataloustieteellisen seuran tiedote
Language(s) - Finnish
Resource type - Journals
ISSN - 0358-5220
DOI - 10.33354/smst.76910
Subject(s) - humanities , art
Euroopan unionin neuvosto hyväksyi broilereiden hyvinvointidirektiivin (2007/43/EY) 12.6.2007. Seastuu voimaan kolmen vuoden siirtymäkauden jälkeen 31.6.2010. Direktiivissä määritetääneurooppalaiselle broilereiden kasvatukselle hyvinvointivaatimukset. Direktiivissä asetetaanvaatimuksia ja tavoitteita lintujen kasvatustiheydelle, ilman laadulle ja olosuhteille, kuolleisuudellesekä tuottajien koulutukselle ja tiedotukselle. Broilereiden hyvinvointidirektiivissä asetetaan yleisetlinjat ja tarkemmat tulkintaohjeet tehdään kansallisesti. Erityisen tulkinnallista on yleinenhyvinvoinnin taso. Hyvinvoinnin taso voidaan määrittää esimerkiksi indeksillä, jossa painotetaanuseampia tekijöitä erilaisilla painoarvoilla. Hyvinvointi-indeksi on tapa arvioida kokonaisvaltaisestieläinten hyvinvointia tiloilla ja samalla työkalu, jolla eläinten hyvinvointia mitataan tilojen välillä.Hyvinvointi-indeksissä valitaan eri ympäristö- ja eläinperusteisia muuttujia niin, että eläimenhyvinvoinnista saataisiin mahdollisimman kattava kuva. Broilereiden hyvinvointi-indeksejä onkehitetty jonkin verran mm. Iso-Britanniassa.Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli luoda suomalaiseen broilerituotantoon soveltuvahyvinvointi-indeksi. Broileri on erittäin nopeakasvuiseksi jalostettu rotu, jonka suurimmat hyvinvointiongelmat liittyvät nopeaan kasvuun ja tuotanto-olosuhteisiin. Indeksin rakentamiseen tarvittavaakuolleisuus-, kasvatus- ja terveys- tietoa kerättiin elinkeinon avulla teurastamotiedoista.Asiantuntijoista koostuva paneeli päätti kerättyjen tietojen perusteella hyvinvointi-indeksissätarkkailtavat muuttujat ja niiden luokittelun. Näistä muuttujista ja muuttujien alaluokista tehtiin 24 kplmalliparvea. Asiantuntijoita pyydettiin järjestelemään malliparvet oman mielipiteensä mukaisestihyvinvointia vastaavaan järjestykseen. Aineiston tilastollinen käsittely tehtiin Conjoint- analyysimenetelmällä. Conjoint- analyysi on markkinointitutkimuksissa yleisesti käytetty keino jonka avullamuuttujien väliltä pyritään löytämään mahdollisimman hyvä ja kattava vaihtoehto, jossa tingitäänjoistain ominaisuuksissa ja toisia ominaisuuksia painotetaan toisia enemmän.Analyysin tulosten perusteella kasvatuspoistuma, vesipöhö ja jalkapohjapisteet nousivatarvioitsijoiden mukaan tärkeimmiksi hyvinvointia kuvaaviksi muuttujiksi. Ihosairaudet ja kuihtuneeteivät saaneet mallissa niin tärkeitä painoarvoja. Jokaisen muuttujan alaluokka sai myösluokkakohtaisen painoarvon, jonka mukaan voitiin laskea hyvinvointi-indeksipistemääriä. Malliatestattiin 90 todellisen parven teurastustuloksiin.Hyvinvointi-indeksin luominen Conjoint- analyysiä käyttäen onnistui hyvin. Indeksipistemääräävoitaisiin käyttää esimerkiksi teurastamoilla parvien tunnuslukuna, jonka avulla parvia ja kasvattajientuloksia voitaisiin verrata toisiinsa. Tulevaisuudessa indeksiä parannellaan ja eri asiantuntijaryhmienvastauksia vertaillaan toisiinsa. Hyvinvointi-indeksin olisi tarkoitus lopullisesti valmistuamaaliskuussa 2010.