Pikkuvasikoiden kasvu ja terveys iglukasvatuksessa

Kokeemme tarkoituksena oli tutkia vasikoiden kasvua ja terveyttä iglukasvatuksessa ja perinteisessäsisäkasvatuksessa. Koe tehtiin MTT Maaningan toimipaikassa maalis-kesäkuussa 2009. Kokeen 19sonnivasikkaa ja 13 lehmävasikkaa syntyivät helmi-huhtikuussa. Koekäsittelyt olivat 1) kasvatus ulkonaiglussa (2 vasikkaa/iglu), 2) kasvatus sisäkarsinassa lämpimässä navetassa (2 vasikkaa/karsina).Vasikkaiglut olivat 1,2 x 2,0 m ja niiden edessä oli etukarsina 1,2 x 1,5 m. Sisäkarsinat (1,2 x 3,0 m)oli muodostettu yhdistämällä kolme yksittäiskarsinaa. Igluissa ja karsinoissa käytettiin kuivikkeenaolkea. Vasikat siirrettiin koeympäristöihin pareittain sitä mukaa kuin ne syntyivät. Kokeen alkaessavasikat olivat 4,3 ± 1,7 vrk ikäisiä ja kokeen päättyessä 73,5 ± 1,6 vrk ikäisiä. Vasikoille tarjottiinlämmintä hapanjuomaa tuttisangoista 8 l/vrk. Juomalta vieroitus alkoi vasikoiden seitsemän viikoniässä. Vasikat saivat vapaasti kuivaa heinää sekä teollista täysrehua korkeintaan 3 kg/vrk/eläin. Juomavesitarjottiin lämpimänä juottojen yhteydessä. Vasikoiden rehun syönti mitattiin päivittäin ja kasvuaseurattiin punnituksin kahden viikon välein. Vasikoiden terveydentilaa seurattiin päivittäin ja 42,2± 7,0 vuorokauden iässä vasikoilta otettiin ulostenäytteet ja syväsivelynäytteet hengitysteistä taudinaiheuttajienkartoittamiseksi. Dataloggerit mittasivat iglujen ja karsinoiden lämpötilaa. Muuttujien tilastollinentestaus tehtiin lineaarisella sekamallilla. Igluissa mitattu alin lämpötila kokeen aikana oli maaliskuussa-16,5 °C ja ylin lämpötila kesäkuussa +35,7 °C. Sisäkarsinoissa lämpötila pysyi tasaisempana(min +10,1 °C ja max +25,1 °C). Sisävasikat söivät kokeen aikana keskimäärin 37 % enemmänväkirehua ja 26 % enemmän heinää kuin igluvasikat (P<0,05). Sisävasikoiden kokonaissyönti (kgka/eläin/vrk) oli kokeen aikana keskimäärin 17 % ja energian saanti (MJ/eläin/vrk) 13 % suurempikuin igluvasikoilla (P<0,01). Sisävasikat kasvoivat keskimäärin 16 % paremmin kuin igluvasikat.Lehmävasikoiden kasvussa ei ollut eroja käsittelyjen välillä (keskimäärin 817 g/vrk), mutta sonnivasikatkasvoivat paremmin sisäkarsinoissa kuin igluissa (983 vs. 753 g/vrk, P<0,001). Vasikoilla eiilmennyt hengitystietulehduksia, mutta ripulia havaittiin kymmenellä igluvasikalla 2,9 ± 1,3 päivänajan ja kolmella sisävasikalla 2,3 ± 1,2 päivän ajan. Vasikoiden rehun syönti ja energian saanti olivatpienemmät igluvasikoilla kuin sisävasikoilla. Päiväkasvu kärsi etenkin igluissa kasvatetuilla sonnivasikoilla.Rehun ajoittainen kosteus ja kylmyys mahdollisesti heikensivät igluvasikoille tarjolla olleenrehun maittavuutta. Ruokinta-astioiden sijainti iglujen ulkopuolella etukarsinassa ei siten välttämättäollut optimaalinen. Lämpötila nousi kesällä ajoittain hyvin korkeaksi iglujen sisällä, minkävuoksi iglut on suositeltavaa sijoittaa suojaan suoralta auringonpaisteelta. Iglukasvatus näytti lisäävänripulia sairastavien eläinten määrää.