Väkirehuna käytetyn viljalajin (ohra vs. kaura) sekä valkuaislisän tuotantovaikutukset maitorotuisten sonnien teuraskasvatuksessa

Kokeen tarkoituksena oli selvittää ohran korvaamista kauralla maitorotuisten sonnien väkirehuruokinnassa.Lisäksi tutkittiin valkuaislisän vaikutusta sonnien kasvuun. Ruokintakokeessa oli mukana 60maitorotuista sonnia. Sonnit ruokittiin erillisruokinnalla siten, että kaikki eläimet saivat vapaasti hyvälaatuistanurmisäilörehua (D-arvo 69, raakavalkuaispitoisuus 16 %, säilönnällinen laatu hyvä). Viljaruokintojaoli kolme erilaista. Ensimmäinen koeryhmä sai väkirehuna litistettyä ohraa. Toisen ryhmänväkirehuna oli ohran ja kauran seos, jossa oli puolet kumpaakin viljalajia. Kolmannen koeryhmänviljaväkirehuna oli litistetty kaura. Tämän lisäksi kaikki eläimet saivat tarpeelliset kivennäis- ja vitamiinilisäykset.Puolet koesonneista sai kullakin viljaväkirehuruokinnalla valkuaislisänä melassoituarypsiä ja puolet kasvoi ilman valkuaislisää. Kokeessa oli siis kaksi tutkittavaa tekijää: viljaväkirehu javalkuaisrehu. Väkirehun annostelumäärä oli kaikissa ruokintaryhmissä 37 g eläimen metabolista elopainokilogrammaakohti, mikä tarkoitti käytännössä sitä, että ruokinnan väkirehuprosentiksi muodostui40 %. Tällöin eläimen saama väkirehumäärä oli kokeen alussa (250–300 kg:n elopainossa) noin 3kg päivässä ja kokeen lopussa (600–650 kg:n elopainossa) noin 5,2 kg päivässä. Sonnit olivat kokeenalussa 6,5 kuukauden ikäisiä ja painoivat keskimäärin 258 kilogrammaa. Kokeen lopussa eläintenkeskimääräinen elopaino oli 686 kg ja teuraspaino 354 kg. Sonnien keskimääräinen nettokasvu kokokoeajalla oli 652 g/pv. Kasvutulokset heikkenivät hieman, kun ohraa korvattiin kauralla. Tämä johtuitodennäköisesti kauran hieman ohraa suuremmasta kuitupitoisuudesta ja sen myötä heikommasta rehuarvosta,minkä seurauksena sonnien energian saanti väheni hieman korvattaessa ohraa kauralla.Ohran hehtolitrapaino kokeen aikana oli keskimäärin 62 kg ja kauran 58 kg. Teurastuloksiin väkirehuruokinnoillaei ollut vaikutusta. Keskimääräinen lihakkuusluokka oli kokeen sonneilla O- ja rasvaisuusluokka2,9. Tutkimustulosten perusteella ohran korvaaminen kauralla näyttää heikentävän hiemansonnien kasvua erillisruokinnalla. Naudanlihantuottajan kannalta kauran käyttö ruokinnassa voi kuitenkinmuodostua taloudellisesti järkeväksi, jos sen hinta suhteessa tuotantovaikutukseen on edullisempikuin ohralla. Rypsilisä ei ole kokeissa vaikuttanut lainkaan eläinten tuotantotuloksiin. Sonnienrehun syönti, kasvu ja teurastulokset olivat samalla tasolla riippumatta siitä, saivatko eläimet rypsilisänvai eivät. Valkuainen on suhteellisen kallis rehukomponentti, jonka pois jättämisellä on mahdollisuussäästää ruokintakustannuksissa niissä tapauksissa, joissa valkuaislisällä ei saada tuotosvastetta. Tässäkokeessa rypsilisäys oli sonnia kohti keskimäärin 0,5 kg päivässä noin vuoden ajan. Tällöin rypsiäkului sonnia kohti 182,5 kg. Rypsin energia-arvo on hieman rehuohraa matalampi, joten edellä mainitunrypsimäärän energiasisällön korvaamiseen tarvitaan noin 159 kg rehuohraa. Rehuohran arvonlisäverotonhinta kirjoitushetkellä on noin 80 euroa/tonni ilman rahtikustannusta ja rypsin vastaavahinta noin 215 euroa/tonni. Näillä rehun hintaeroilla rypsilisän pois jättämisestä aiheutuva säästö on26,52 euroa sonnia kohti kasvatuskauden aikana. Summa ei ole sinänsä kovin suuri yhden sonnin tapauksessa,mutta tuhannella sonnilla säästöä kertyy jo 26 520 euroa ja teuraspainokilogrammaa kohden7,4 – 7,8 senttiä.