z-logo
open-access-imgOpen Access
Valkuaistäydennys lypsylehmän ummessaoloajan ruokinnassa
Author(s) -
Tuomo Kokkonen
Publication year - 2006
Publication title -
suomen maataloustieteellisen seuran tiedote
Language(s) - Finnish
Resource type - Journals
ISSN - 0358-5220
DOI - 10.33354/smst.76688
Subject(s) - physics
Lypsylehmä ei pysty ummessaollessaan varastoimaan valkuaista yhtä suuressa määrin kuin rasvaa.Lähinnä lihaksista ja nahasta mobilisoituva valkuainen voi kuitenkin edistää maitotuotosta ensimmäisinäpoikimisen jälkeisinä viikkoina, kun lehmä ei kykene tyydyttämään energian ja valkuaisen tarvettarehun syönnillä. Mobilisoituvaa valkuaista voidaan käyttää maitovalkuaisen synteesiin, glukoosinmuodostamiseen tai laajentuvan ruoansulatuskanavan rakennusaineeksi.Valkuaislisän antamisen ennen poikimista on esitetty lisäävän maidon valkuaispitoisuutta ja/taivalkuaistuotosta poikimisen jälkeen. Valkuaislisän on myös arvioitu lisäävän lehmän mobilisoitavissaolevia valkuaisvaroja tai estävän valkuaisen mobilisaation ennen poikimista, jos dieetin valkuaispitoisuuson niukka.Tässä kirjallisuuskatsauksessa neljäntoista vertaisarvioiduissa tieteellisissä artikkeleissa julkaistuntutkimuksen tuloksia on käytetty muodostamaan tietokanta, jota käyttäen poikimista edeltävänvalkuaislisän vaikutuksia on arvioitu meta-analyysin avulla. Artikkeleista kaksi perustuu kotimaisiin jaloput ulkomaisiin tutkimuksiin. Tutkimuksissa on käytetty sekä yhden että useamman kerran poikineitalehmiä. Koeruokintojen kesto ennen poikimista oli 21–42 päivää.Poikimista edeltävän ruokinnan valkuaispitoisuuden vaikutusta poikimisen jälkeiseen maitotuotokseenja rehun syöntiin testattiin SAS-ohjelmiston MIXED-proseduurilla. Tilastollisessa mallissatutkimusta käytettiin satunnaistekijänä. Mikäli samassa tutkimuksessa oli faktorina valkuaispitoisuudenlisäksi energiataso tai poikimakerta, näiden faktorien tasot tulkittiin tässä analyysissa erillisiksivertailuiksi.Poikimista edeltävän ruokinnan valkuaispitoisuudella ei ollut tilastollisesti merkitsevää (P>0,15)yhteyttä maito- ja valkuaistuotokseen tai maidon valkuaispitoisuuteen. Lisäksi mallien selitysasteetolivat alhaisia. Koska myöskään toisen asteen vaikutus ei ollut tilastollisesti merkitsevä, analyysitulokseteivät tue teoriaa, että niukasti valkuaista (100–120 g RV/kg ka) sisältävän, poikimista edeltävänruokinnan täydentäminen valkuaislisällä lisäisi maito- tai valkuaistuotosta.Valkuaisvarastojen kertymistä ja mobilisaatiota on useimmissa tutkimuksissa seurattu puutteellisinmenetelmin, vain joissakin tutkimuksissa on käytetty typpitasekokeita tai määritetty veren tai virtsan3-metyylihistidiinipitoisuuksia.Tämän tutkimuksen perusteella poikimista edeltävän ruokinnan valkuaispitoisuus ei ole merkittäväyksittäinen tuotoskauden alun maito- tai valkuaistuotoksen selittäjä. On kuitenkin mahdollista,että suurimmassa osassa tutkimuksia on käytetty niin runsasta dieetin valkuaispitoisuutta (170–190 gRV/kg ka) poikimisen jälkeen, että tämä on kompensoinut poikimista edeltävän ruokinnan mahdollisetpuutteet. Lisäksi eri kokeissa on käytetty useita erilaisia valkuaislähteitä, mikä selittää vaihteleviatuotosvasteita.

The content you want is available to Zendy users.

Already have an account? Click here to sign in.
Having issues? You can contact us here