Kasvinkasvumalli täsmäviljelyyn

Nykyään on saatavilla huomattava määrä teknologiaa helpottamaan viljelijän työtä peltoviljelyn eri työvaiheissa tai parantamaan työntarkkuutta. Uudesta teknologiasta saatava hyöty kuitenkin riippuu siitä miten ja milloin tätä teknologiaa käytetään. Jotta saatava hyöty olisi mahdollisimman suuri, on teknologiaa pystyttävä käyttämään oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Jotta tämä olisi mahdollista, tarvitaan tietoa mm. maaperän ominaisuuksista ja viljelykasvin kasvuvaiheesta ja kehityksestä nykyhetkellä ja lähitulevaisuudessa. Maaperän ja kasvin nykyinen tila voidaan saada selville mittaamalla ja tulevaisuuden tarpeet voidaan saada selville esim. kasvimallin avulla. Nykyiset kasvimallit ovat hyvin kehittyneitä ja kykenevät ottamaan huomioon suuren joukon kasvin kasvuun vaikuttavia tekijöitä. Tästä syystä ne tarvitsevat toimiakseen paljon informaatiota viljelykasvista ja kasvuolosuhteista kasvukauden aikana. Jotta tälläistä kasvimallia voidaan hyödyntää, tarvitaan erittäin paljon paikkakohtaisia mittauksia yhden peltolohkon sisällä. Mittausdatan keruuta mallin vaatimassa mittakaavassa on erittäin hankala järjestää. Täsmäviljelyssä hyödynnettävien mallien tuleekin olla riittävän yksinkertaisia, jotta mitattavien suureiden määrä ei kasva paikkakohtaisessa käytössä kohtuuttoman suureksi. Toisaalta yksinkertaistenkin mallien tulee olla riittävän monimutkaisia ja laajoja, jotta ne kykenevät kuvaamaan kasvin kasvua, kehitystä ja tarpeita kasvukauden aikana Tutkimuksessamme olemme kehittäneet mallin kuvaamaan viljelykasvin biomassan kertymistä em. vaatimukset huomioon ottaen. Jotta mallit olisivat käytettävissä ilman paikkakohtaista kalibrointia, ei parametreihin saa sisältyä paikkaan tai olosuhteisiin sidottua informaatiota. Tästä syystä kaikilla mallissamme käytetyillä parametreilla on selkeä fysikaalinen, kemiallinen tai fysiologinen perusta. Koska halusimme testata mallimme paikkansapitävyyttä käytännössä, suoritimme kasvukaudella 2009 paikkakohtaisia mittauksia pelto-olosuhteissa. Koealueelta mitattiin kasvin kasvuun vaikuttavia tekijöitä kolmesta eri pisteestä, joissa yhdessä kasvoi syysvehnää ja kahdessa muussa kevätvehnää. Mitattuja suureita olivat: maan kosteuspitoisuus, lämpötila sekä maassa että ilmassa, maaveden potentiaali, PAR säteily, kokonaissäteily ja ilmankosteus. Kasvustosta puolestaan mitattiin jatkuvana mittauksena lehtialan kehitystä. Alustavien vertailujen perusteella yksinkertaisillakin analyyttisillä malleilla on mahdollista saavuttaa varsin tarkkoja tuloksia maan kosteuspitoisuudesta ja kasvin biomassasta. Mitä tarkoittaa jatkossa?!