Jakojuuriviljely nykyaikaisessa kasvihuonetuotannossa

Jakojuuriviljelyssä kasviyksilön juuristo jaetaan eri lohkoihin. Tällöin kullekin juuristo-osuudelle voidaan antaa vaihteleva määrä vettä ja ravinteita. Kasvihuonetuotannossa rajoitetun kasvualustan käyttö tarjoaa hallitun mahdollisuuden jakojuuriviljelytekniikan soveltamiseksi. Tehokkaassa kasvihuonetuotannossa ravinteet ja vesi annetaan samassa liuoksessa, mutta näiden kasvutekijöiden saatavuutta kasvit säätelevät kuitenkin eri fysiologisten mekanismien avulla. Siten on mahdollista, että nykyinen homogeeninen kasvualustaravinneliuosyhdistelmä ei ole kaikkein optimaalisin sadontuoton kannalta. MTT:n kasvihuonetutkimuksessa selvitettiin, miten kahteen juuristo-ositukseen perustuva jakojuuriviljelytekniikka vaikuttaa kurkun sadonmuodostukseen ja vedenkäyttöön kahdessa erilaisessa kasvihuoneen ilmastoympäristössä. Jakojuuriviljelyssä toisen osion kasteluravinneliuoksen johtokyky oli 1,2 dSm-1 ja toisen 3,5 dSm-1. Yhtenäisjuuriviljelyssä liuoksen johtokyky oli 2,4 dSm-1. Tulokset osoittivat, että jakojuuriviljelyn avulla voidaan kurkun satoa lisätä jopa 20 % perinteiseen yhtenäisjuuriviljelyyn verrattuna. Sadonlisäys oli samansuuruinen sekä tuuletetussa että jäähdytetyssä kasvihuoneessa. Vertailtaessa yhtenäisjuuriviljelyn kurkun satoa tuuletetussa kasvihuoneessa (19,7 + 0,7 kgm-2) ja jakojuuriviljelyn satoa jäähdytetyssä kasvihuoneessa (32,4 + 1,0 kgm-2 ), oli satoetu merkittävä. Sekä tuuletetussa että jäähdytetyssä kasvihuoneessa jakojuuriviljely vähensi hedelmien abortoitumista, jolloin jakojuuriviljeltyyn kurkkuun kehittyi noin 18 % enemmän kauppakelpoisia hedelmiä. Jakojuuriviljely edisti kurkun vedenottoa. Kurkkusadon laatu ja varastointikestävyys olivat riippumattomia viljelytekniikasta. Tulokset osoittivat, että jakojuuriviljely tehostaa kasvihuonetuotannon resurssien käyttöä ja jatkotutkimuksessa selvitetään menetelmän soveltuvuutta kasvihuonetomaatin ja –paprikan viljelyssä.