Open AccessSABRE-hanke; Kohdun limakalvon geenitoiminta hyvän alkiovastaanottajan tunnistamisessa
Author(s) -
Jaana Peippo,
T. Tiirikka,
Mervi Räty,
Virpi Ahola,
T. Hurme,
C. Grosse-Brinkhaus,
Dessie SalilewWondim,
Peter W. Sorensen,
Juhani Taponen,
Jussi Aro,
Hannu Myllymäki,
D. Tesfaye,
Johanna Vilkki
Publication year - 2010
Publication title -
suomen maataloustieteellisen seuran tiedote
Language(s) - Finnish
Resource type - Journals
ISSN - 0358-5220
DOI - 10.33354/smst.75754
Subject(s) - physics , humanities , art
Alkionsiirtoja hyödyntävät paitsi jalostusohjelmat myös maitotilat. Alkiohuuhteluiden avulla hyvistä tuotantoeläimistä voidaan saada useita jälkeläisiä vuodessa karjan muiden eläinten toimiessa alkioiden vastaanottajina, mikä mahdollistaa karjan nopean eläinaineksen parantamisen. Ennen alkionsiirtoa vastaanottajan keltarauhanen tarkastetaan manuaalisesti. Keltarauhanen kehittyy ovulaation seurauksena ja sen tuottama progesteroni-hormoni vaikuttaa kohdun limakalvon toimintaan tehden sen alkion kiinnittymiselle suotuisaksi. Nykyisin keskimäärin joka toinen tuorealkionsiirto johtaa tiinehtymiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alkionsiirrosta tiinehtyneiden/poikineiden ja tyhjäksi jääneiden vastaanottajien kohdun limakalvon toimintaa. Tavoitteena oli löytää tiinehtyvän eläimen kohdun limakalvon toiminnalle ominaisia aineenvaihduntareittejä ja mahdollisesti kandidaattigeenejä diagnostiikan työkaluiksi. Tutkimus tehtiin maidontuotannossa olevilla lehmillä. Poikimisen jälkeen alkiovastaanottajien kohdun limakalvosta otettiin näytepalat ensimmäisen näkyvän kiimankierron päivinä 0 (siemennyskiima), 7 ja 14. Näytepalat pakastettiin (-80 °C). Seuraavan kiimakierron päivänä 7 samaan vastaanottajaan siirrettiin alkio ja alkion kiinnittyminen tarkistettiin kuukauden kuluttua siirrosta. Poikimisten jälkeen pakastetut kohtunäytteet jaettiin poikineiden ja tyhjiksi jääneiden ryhmiin, ja näytteiden geenitoimintaa verrattiin mikrosirutekniikalla, joka mahdollistaa kymmenien tuhansien geenituotteiden samanaikaisen analysoinnin. Vastaanottajista kerättiin lisäksi tuotos- ja hedelmällisyystietoja. Mikrosirututkimuksen perusteella erot poikineiden ja tyhjiksi jääneiden lehmien välillä keskittyivät kiimankierron alkupuoliskolle, jolloin eroja löytyi 64 yksittäisen geenin osalta. Aineenvaihduntareittien osalta kohdun limakalvon toiminnassa todettiin ryhmien välillä eroja mm. rasvahappojen aineenvaihdunnassa ja immuunivasteissa. Tuotos- ja hedelmällisyysominaisuuksien osalta poikineet ja tyhjiksi jääneet alkiovastaanottajat poikkesivat toisistaan kokonaisjalostusarvojen ja rasvatuotos-indeksien osalta. Tämä tutkimus on osa EU:n rahoittamaa SABRE-projektia (2006–2010).