Miten tyttöjen ja poikien tehtävävalinnat yhteiskuntaopin ylioppilaskokeessa eroavat toisistaan ja mitä merkitystä asialla on?

Yhteiskuntaoppia voidaan pitää heikosti sukupuolittuneena oppiaineena, sillä perusopetuksessa tyttöjen ja poikien asenteet sitä kohtaan ovat samanlaiset ja lukiossa yhteiskuntaopin ylioppilaskokeen suorittajien sukupuolijakauma on hyvin tasainen. Yhteiskuntaoppi on kuitenkin moniaineksinen kokonaisuus: sen aiheita ovat politiikka, talous, laki ja sosiaalipolitiikka. Aikaisempien tutkimusten pohjalta voidaan olettaa, että pojilla ja tytöillä on eri tavalla kiinnostusta näihin aiheisiin. Tässä artikkelissa tutkitaan, millaisia ovat ne yhteiskuntaopin ylioppilaskokeen tehtävät, joita tytöt ja pojat ovat kokeessa valinneet selvimmin eri tavalla vuosina 2007–2014. Taloustieto osoittautuu tässä tarkastelussa alueeksi, jossa poikien ja tyttöjen valintojen erot ovat olleet selvimmät. Artikkelissa pohditaan tutkimustuloksen sanomaa sukupuolitietoisen opetuksen näkökulmasta ja muistutetaan, että oppiaineiden sukupuolittuneisuutta tutkittaessa on hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, mitä sukupuolittuneita rakenteita oppiaineiden sisällä on.