Demokratia, kasvatus ja inkluusion haaste

Tässä artikkelissa tarkastellaan demokratian inklusiivisuutta, normatiivisia reunaehtoja ja demokratiakasvatuksen päämääriä John Rawlsin ja Jürgen Habermasin demokratian teorioiden sekä niihin liittyvien demokratiakasvatuksen teorioiden avulla. Artikkelissa puolustetaan ajatusta demokratiasta normatiivisena poliittisena järjestelmänä, jonka keskeisinä reunaehtoina toimivat vastavuoroisuuden ja julkisuuden periaatteet, sekä näkemystä deliberaatioon liittyvistä valmiuksista ja autonomiasta demokratiakasvatuksen päämäärinä. Artikkelissa tarkastellaan liberaalin demokratian ja demokratiakasvatuksen teorioihin kohdistunutta viimeaikaista kritiikkiä ja pyritään osoittamaan, että näissä teorioissa esitetyt normatiiviset periaatteet ja kasvatuspäämäärät eivät kytkeydy ongelmallisiin yhteiskunnallisiin erontekoihin tai eriarvoisuuksiin kritiikkien kuvaamalla tavalla. Artikkelissa tuodaan kuitenkin esiin demokratiakasvatuksen teorian kasvava tarve huomioida koulutusjärjestelmän ja kasvatuksen ja koulutuksen sosiaalisen vuorovaikutuksen tasolla ilmeneviä rakenteellisia epäoikeudenmukaisuuksia.