Kansainvälisyys akateemisen identiteetin muokkaajana

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen rooli kansainvälisyydellä on akateemisen identiteetin rakentumisessa suomalaisen yliopiston kontekstissa. Kansainvälisyyttä tarkastellaan suomalaisessa monialayliopistossa työskentelevän kansainvälisen henkilökunnan uran näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettinen kehys nojautuu Pierre Bourdieun (1986) kenttäteoriaan ja Glynis Breakwellin (1986) uhattujen identiteettien teoriaan. Tutkimusaineisto koostuu kansainväliselle henkilökunnalle tehdyistä haastatteluista (n = 10). Aineisto analysoitiin yhdistäen aineistolähtöistä ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tulokset osoittavat, että kansainvälisyys toimii keinona hankkia tiedeyhteisön arvostamia pääoman lajeja – kulttuurista, sosiaalista, taloudellista ja symbolista pääomaa. Kansainvälistymisellä uskotaan olevan yhteys parempaan urakehitykseen, auttaen näin selviytymään ja menestymään tieteen pelikentällä. Kansainvälinen ura näyttäytyy tutkimuksessa ristiriitaisena, myös uhkaa aiheuttavana tekijänä akateemiselle identiteetille. Tutkimuksessa uhkat näyttäytyvät pääomien kääntöpuolena ja siten pääomien keräämisen esteenä. Kansainvälistä uraa suomalaisen yliopiston kontekstissa kuvataan menestyksenä ja menetyksenä, ja identiteetin rakentumiseen sisältyy samanaikaisesti sekä toivo voittamisesta, että pelko häviämisestä.