Keskimääräisesti kaikki hyvin?

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman avulla koulutus- ja työorganisaatioissa edellyttää käsitystä tasa-arvon tilasta. Sen myötä tasa-arvotiedon tarve on lisääntynyt. Kvantitatiivisesti painottuneet tasa-arvokyselyt tuottavat koulutusinstituutioissa tärkeätä, mutta samalla rajoittunutta ja näkökulmaistunutta tietoa, jota on koeteltava kriittisesti. Artikkelissa tarkastellaan tasa-arvokyselyn tekemistä koskevia ongelmallisia käytäntöjä ja prosesseja. Refleksiivisyys on artikkelissa tutkimuksellinen väline, jonka avulla arvioidaan empiiristä tutkimusesimerkkiä, yliopistossa toteutettua tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskyselyä. Refleksiivisyys kohdentuu kyselyn rakentamiseen, tulosten analysointiin ja tulkintaan sekä raportoimista koskeviin metodologisiin kysymyksiin. Se hyödyntää tasa-arvotutkimuksessa ja feministisessä tutkimuksessa esitettyjä argumentteja kyselytutkimuksen metodologiasta. Artikkelissa pohditaan lisäksi opiskelijoille suunnatun tasa-arvokyselyn mahdollisuuksia ja rajoja tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuuden edistämisessä.