Ekososiaalinen hyve-etiikka

Artikkelissa muotoillaan ekososiaalista hyve-etiikkaa, jonka ytimessä ovat elävien olentojen suhteet ja hyvän elämän mahdollistaminen monilajisesti. Ekososiaalisen ajattelun ekofeministinen ydin on siinä, että ihmisen sosiaalisen maailman ongelmat, kuten eriarvoisuus, sortava vallankäyttö ja tunnekylmät käyttösuhteet, toistuvat tavoissamme kohdella muita eläviä olentoja. Ekososiaalisen hyve-etiikan muotoilu sisältää vaikutteita 1) ekososiaalisen ajattelusta ja -sivistyksestä, 2) ympäristöhyve-etiikasta ja 3) ekofeminismistä. Tarkastelen lisäksi esimerkillisyyshyve-etiikkaa käytännöllisenä ekososiaalisten hyveiden kasvatuksen tapana. Määrittelen ekososiaalisen hyve-etiikan kasvatuksellisesti kiinnostavaksi etiikan tutkimuksen alaksi, joka tarkastelee ekologis-sosiaalisissa yhteyksissä tarvittavia elämää edistäviä hyveitä, kuten keskinäisriippuvuuksien tajua, huolenpitoa ja käytännöllistä järkeä. Ekososiaalisia hyveitä onkin arvioitava suhteessa ihmisten ja muiden elävien olentojen hyvinvointiin. Pelkän ihmiskeskeisyyden sijaan maan elonyhteisöön suuntautuvan hyveellisyyden oppiminen tarjoaa lähestymistavan ekokriisien ratkaisemiseen.