Kalevalat, joita ei koottukaan kansanrunoudesta

Käsittelen artikkelissani Kalevalan synnyn uudelleenselittämistä fiktiossa. Aineistona on kolme 2000-luvun Kalevala-muunnelmaromaania, joiden tarinamaailmat ovat erilaiset. Yksi sijoittaa Kalevalan tapahtumia ja henkilöitä fantasiamaailmaan, toinen historialliseen maailmaan ja kolmas nykypäivään. Yhteistä niille on, että kaikki nämä erilaiset tarinamaailmat tuovat Kalevalan lähemmäs lukijan maailmaa. Artikkelin lähestymistapa on kirjallisuustieteellinen, ja käytän kertomuksentutkimuksen metodeja havainnollistaakseni suhdetta, joka kohdeteoksissa muodostuu Kalevalan, teoksen oman tarinamaailman ja todellisen maailman välille. Koska tarkasteltavat kohdeteokset edustavat niin historiallista kuin fantastista kirjallisuutta, tarkastelen niiden keinoja kiinnittyä oletetun lukijan todellisuuteen sekä fantasian ja maailmanrakentamisen teorian että historiallisen romaanin teorioiden näkökulmasta. Kalevala-muunnelmissa muuntelun kohteena ei ole pelkästään Kalevalan sisältö vaan myös tietämys eepoksen ulkopuolisesta kontekstista. Muunnelmat käyttävät eepoksen sisältöaineksia omissa tarinamaailmoissaan, mutta Kalevala-muunnelmaromaanien maailmanrakentamisen strategiaan kuuluu lisäksi, että ne muuntelevat tunnettua historiaa tarinamaailmojensa sisällä korvaamalla kansanrunouden roolin Kalevalan taustalla omilla fiktiivisillä faktoillaan. Artikkelissa osoitan, kuinka tämä strategia korostaa Kalevalan todellista syntyprosessia muuttamalla sen joksikin muuksi.