Kirjallisuushistorian opetus Venäjän kouluissa 2000-luvulla

Artikkelissa keskitytään tämänhetkisten venäläisten lukion oppikirjojen välittämään ideologiaan eli niihin ideologisiin muutoksiin, jotka ovat havaittavissa, kun tarkastellaan saman oppikirjan kahden viime vuosikymmenen aikana julkaistuja eri versioita. Kirjailijoiden ja heidän tekstiensä kuvauksissa, tulkinnoissa ja arvotuksissa tapahtuneet pienet muutokset ovat yhdenmukaisia ja paljastavat linjan, joka selvästi viittaa kulttuurisen nationalismin ja ortodoksisen kirkon kasvavan vaikutuksen elähdyttämään konservatiiviseen kehityslinjaan. Analyysiani varten tarkastelin neljää laajasti käytettyä 2000–2010-luvuilla julkaistua oppikirjaa. Mukana olivat Tamara Kurdjumovan työryhmän (2001–2014), Juri Lebedevin (2000–2016), Valentin Korovinin (2001–2012) sekä Viktor Žuravljovin (2004–2015) oppikirjat. Tarkastellut oppikirjat muistuttavat jo retoriikaltaan ja rakenteeltaan neuvostoaikaisia vastineitaan, vaikka marxilainen ideologia on niissä vaihtunut ortodoksisiin arvoihin ja väitetty kansainvälisyys kulttuuriseen nationalismiin. Kirjallisuushistorian esitysmuoto tulee lähelle sitä, mitä Hayden White kutsuu orgaaniseksi troopiksi: ei korosteta kirjallisuuden moninaisuutta ja monimuotoisuutta vaan päinvastoin kirjallisuuden kehityksen yhtenäisyyttä, vahvoin nationalistisin ja ortodoksin painotuksin.