Ääniä pohjoisesta

Artikkeli tarkastelee Timo K. Mukan Maa on syntinen laulu -romaanin (1964) kieltä ja kerrontaa fonoemotionaalisesta näkökulmasta. Se on kirjallisuuden ja tunteiden tutkimuksen osa-alue, jossa on kysymys kielen äänteellisten elementtien yhteydestä tekstin tunnevaikutuksiin. Kohderomaanissa korostuvien imitatiivisanojen, onomatopoeettisuuden, äänen kuvausten ja tyylin foneettisten piirteiden tarkastelu valaisee Mukan arktisen balladin tunnevaikutuksia ja niiden rakentumista. Artikkelissa kartoitan Maa on syntisen laulun runojen ja dialogikerronnan foneettista jakaumaa myös laskennallisesti, ja arvioin tämän menetelmän hyötyjä kirjallisuuden ja tunteiden tutkimuksessa. Kyseessä on pieneen aineistoon nojaava metodologinen kokeilu, mutta alustavat tulokset ovat kiinnostavia: laskennallisen analyysin perusteella Mukan tyylin foneettiset ominaisuudet poikkeavat osin yleissuomen keskiarvoista. Esitän, että Mukan romaanin foneettiset ominaisuudet rakentavat osaltaan teoksen intensiivistä kokonaistunnelmaa. Ehdotan, että suomen kieleen soveltuvaa digitaalista tunneanalyysia (sentimenttianalyysia) kannattaisi kehittää eteenpäin myös tekstin foneettiset ominaisuudet huomioiden.