Ekohyvinvointivaltion katveessa

Inkontinenssi, eli virtsan- tai ulosteenkarkailu, on yleinen vaiva. Kehon vuodoista ja vuotojen hallitsemiseen käytettävistä vaipoista, eli inkontinenssisuojista, kuitenkin vaietaan. Jätteiden tavoin ne ovat hyvinvointivaltiossa hyvinvoinnin katveessa. Erilaiset yhteiskunnan rakenteet ja käyttäytymisen normistot sulkevat vaipat hallinnollisen kielen ulkopuolelle ja tekevät niistä näkymätöntä ja jotain, minkä ei kuuluisi häiritä. Vaippajäte on siis kaksinkertaisesti katveessa, vaikka toisaalta läsnä kaikkialla. Tällaiset hyvinvoinnin vaietuimmat nurkat tulisi ottaa tarkasteluun visioitaessa ekohyvinvointivaltiota, jossa ekologisesti kestävä, hyvä elämä on voitava taata kaikenlaisille kehoille, myös pidätyskyvyttömille. Analysoimme suomalaista vaippataloutta kartoittavia havainto- ja haastatteluaineistoja yhdistäen monipaikkaisen etnografian menetelmiä feministiseen tieteenteknologiaan ja derridalaiseen dekonstruktion tutkimusperinteeseen. Piirrämme artikkelissamme ekohyvinvointivaltion suuntaviivoja inkontinenssin ja vaippatalouden näkökulmasta. Väitämme, että ekohyvinvointivaltion on oltava vuotaville kehoille suunniteltu hyvinvointivaltio: kyse on esimerkiksi hoitoketjuista, ennaltaehkäisystä ja kuntoutuksesta, julkisen tilan ja hoivarakentamisen suunnittelusta sekä terveysturvallisesta sanitaatiosta, jota viemäröinti ei yksin ratkaise.