Opiskelijoiden oma-aloitteiset selityspyynnöt ja niiden käsittely - neuvottelua luokkahuoneen episteemisistä oikeuksista ja velvollisuuksista

Tutkimus käsittelee opiskelijoiden selityspyyntöjä sekä pyyntöjen yhteydessä esitettyjä selontekoja. Tutkimuksessa vertaillaan selityssekvenssejä kolmesta eri oppimiskontekstista, joista kaksi on yliopistokursseja ja yksi yläkoulun luokkahuonetilanne. Tutkimuksen metodi on etnometodologinen keskustelunanalyysi. Analyysin perustana on selityssekvenssi, joka esitetään toiminnallisena ja tiedollisena kokonaisuutena. Aineistossa selityspyyntöä käsitellään pääosin odotuksenmukaisena ja oikeutettuna toimintana ainakin silloin, kun pyyntö palvelee senhetkistä kokonaistoimintaa ja toiminnan päämäärää. Fokuksessa ovat selityspyynnöt, joiden muotoiluun liittyy perusteluja ja täsmennyksiä tai joita joko pyytäjä tai pyynnön vastaanottaja käsittelevät epäodotuksenmukaisina suhteessa vuorovaikutustilanteen normiodotuksiin. Tutkimuksen keskeisin tulos on, että selityspyyntöihin liittyvät selonteot kertovat osallistujien tarpeesta neuvotella selityspyyntöihin ja selitystoimintaan liittyvästä episteemisestä ja moraalisesta ulottuvuudesta. Osallistujat osoittavat selityspyyntöihin liittyvillä selonteoilla, että selityspyynnöille ja selityksille tarvitaan kontekstikohtainen legitimiteetti, joka tukee selityspyynnön onnistumista tai joissain tapauksissa sanktioi pyynnön.