Sokeri- ja tärkkelyslisäyksen vaikutus säilörehun sulavuuteen ja typen pidättymiseen pässeillä

Sokeri- ja tärkkelyslisäyksen vaikutusta säilörehun sulavuuteen tutkittiin kuudella pässillä, joista kaksi oli kasvavaa, neljä täysikasvuista. Koe oli järjestetty kahden peräkkäisen 3x3 latinalaisen neliön muotoon. Kokeessa 1 lisättiin dieettiin 0, 50 g tai 100 g sakkaroosia/eläin/pv. Kokeessa 2 lisäys oli 0, 200 g sakkaroosia tai 200 g vehnäntärkkelystä/eläin/pv. Vastaava ry-määrä säilörehua vähennettiin. Hiilihydraattilisäykset vastasivat noin 10, 20 ja 40 % nettoenergiasta. Pässit saivat lisäksi kivennäistä ja 200 g:n lisäaineryhmät kaseiinia 15.0 g/pv. Kokeen 1 dieetit sisälsivät raakavalkuaista noin 13—18 %, kokeen 2 15—24 % k.a:sta. Energiansaanti oli vähän yli ylläpitotarpeen. Sakkaroosi ei vaikuttanut käytännöllisesti katsoen mitään säilörehun orgaanisen aineen, hemiselluloosan, selluloosan eikä raakaproteiinin todelliseen sulavuuteen annettiinpa sitä 50, 100 tai 200 g/pv. Tärkkelyksellä todettiin pieni sulavuutta alentava vaikutus, mikä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä. Kokeessa 2 määritettiin myös typpitase. Sekä sakkaroosi- että tärkkelys alensi vähän, joskaan ei merkitsevästi, typen pidättymistä. Keskenään sakkaroosi ja tärkkelys olivat tässä kohden samanarvoisia.