Open AccessTuloksia eri suuruisten kalkkimäärien kokeista kiinteillä koekentillä vuoteen 1972 saakka
Author(s) -
Tuomas Keränen
Publication year - 1974
Publication title -
agricultural and food science
Language(s) - Finnish
Resource type - Journals
SCImago Journal Rank - 0.347
H-Index - 35
eISSN - 1795-1895
pISSN - 1459-6067
DOI - 10.23986/afsci.71896
Subject(s) - mathematics , zoology , biology
Kalkituskoesarjan pääosan muodostivat ne kokeet, joissa kalkitus oli 4 (24 koetta ja 139 koesatoa) ja 8 tn/ha (30 koetta ja 182 koesatoa) kalkkikivijauhetta. Kokeet jatkuivat keskimäärin noin 6 vuotta. Pääosan koekasveista muodostivat heinäksi korjattu nurmi, kaura ja ohra. Kalkituksella 4 tn/ha saatu sadonlisäys (210 ry/ha) oli suurempi kuin aikaisemmin esitetyissä fosfaattilannoitus-kalkituskokeissa (129 ry/ha). Fosfori- ja kalilannoitus olivat molemmissa kokeissa jokseenkin yhtä suuret ja typpeen nähden riittävät, mutta tässä selostetuissa kokeissa oli typpilannoitus (36 kg/ha N) suurempi kuin fosfaattilannoitus-kalkituskokeissa (28 kg/ha N). Kolmessa 16—18 vuotta jatkuneessa kokeessa kauran ja heinän satotaso aluksi jopa laski, mutta nousi myöhemmin jokseenkin samassa suhteessa kuin typpilannoitus. Kalkituksella 4 tn/ha oli sadonlisäys ensimmäisenä kolmivuotiskautena 114 ry/ha ja viimeisenä 212 ry/ha, kalkituksella 8 tn/ha vastaavasti 154 ja 386 ry/ha. Typpilannoitus oli alussa 16 ja lopussa 50 kg/ha ja fosfori- ja kalilannoitus typpeen nähden sekä alussa että lopussa riittävät. Koetulosten nojalla on päätelty, että pitkäaikaisessa viljelyssä pääsee kalkituksen vaikutus täysin esille ja jatkuu vasta silloin, kun kasvit saavat riittävästi ja tasapainoisesti kaikkia ravinteita.