Heinä-kaura dieetti ratsuhevosten energian, sulavan raakavalkuaisen sekä kivennäis- ja hivenaineiden lähteenä

Toukokuussa (I) ja syyskuussa (II) suoritettiin rehunkulutus- ja ravinnonsaantitutkimuksia 24 ja 22 ratsulla vastaavasti. Hevosten keskipaino oli noin 550 kg. Koe-eläimet söivät I- ja II-kokeen aikana keskimäärin päivässä 6.4 ja 7.1 kg heiniä sekä 3.8 ja 4.3 kg kauroja. Ne saivat heinistä keskimäärin 3.49 ja 3.20 ry sekä 320 ja 330 g srv ja väkirehusta 3.41 ja 3.27 ry sekä 324 ja 372 g srv vastaavasti. Hevoset söivät kuiva-ainetta keskimäärin noin 10 kg päivässä. Kulutus nousi hevosen koon lisääntyessä. Työhevosten normeihin verrattuna ratsuhevoset saivat riittävästi sulavaa raakavalkuaista heinistä ja kauroista. 22 säännöllisesti ratsastettua hevosta kulutti ylläpitoon LARSSONin et al. (1951) normien mukaan laskettuna I+II koejaksojen aikana keskimäärin 4.77 ry päivässä ja työtuntia kohden keskimäärin 1.38 ry. Tammat kuluttivat keskimäärin 0.99 ja ruunat 1.54 ry työtunti. Tuntihevoset kuluttivat keskimäärin 1.01 ja yksityishevoset 2.39 ry/työtunti. Mainitut 22 hevosta kuluttivat I- ja II-koejaksojen aikana HINTZin et al. (1971) laskuperusteiden mukaan sulavaa energiaa (DE) keskimäärin seuraavasti: tammat 11.6 ja 9.7 sekä ruunat 12.9 ja 12.7 kcal DE/t/kg; tuntihevoset 10.0 ja 8.7 sekä yksityishevoset 19.2 ja 20.5 kcal DE/t/kg vastaavasti. I- ja II-kokeissa kivennäis- ja hivenaineiden saanti hevosta kohden päivässä oli keskim.: Ca 23.6 ja 34.4 g, P 23.8 ja 25.0 g, Mg 11.9 ja 13.0 g, K 99.5 ja 113.0 g, Na 9.8 ja 22.5 g, Fe 695 ja 1592 mg, Cu 357 ja 201 mg, Zn 492 ja 348 mg, Mn 355 ja 388 mg ja Ca/P oli 0.99 ja 1.39 vastaavasti. Heinien osuus kivennäis- ja hivenaineiden lähteenä oli keskimäärin I- ja II-kokeissa: Ca 71 ja 90 %, P 44 ja 47 %, Mg 62 ja 63 %, K 85 ja 94 %, Na 81 ja 88 %, Fe 58 ja 52 %, Cu 66 ja 72 %, Zn 55 ja 54 % sekä Mn 49 ja 50 %. Kivennäis- ja hivenaineiden saanti oli normeihin verrattuna riittävää tai kohtalaisen runsasta lukuunottamatta kalsiumia, natriumia ja rautaa I-kokeen aikana.