Open AccessLajikkeen, korjuuajan ja -menetelmän vaikutus kevätvehnän itävyyteen ja itämiskypsymättömyyteen
Author(s) -
Ulla Lallukka
Publication year - 1971
Publication title -
agricultural and food science
Language(s) - Finnish
Resource type - Journals
SCImago Journal Rank - 0.347
H-Index - 35
eISSN - 1795-1895
pISSN - 1459-6067
DOI - 10.23986/afsci.71795
Subject(s) - physics
Tutkimuksessa havaittiin, että jos kevätvehnä korjattiin maito täystuleentuneena menetelmin, joihin liittyi jälkituleentuminen ennen puintia, sato täytti itävyydeltään yleensä hyvälle kylvösiemenelle asetetut vaatimukset. Jos korjuu tapahtui menetelmin, joihin ei liittynyt jälkituleentumista, maitotuleentuneena korjatun viljan itävyys jäi erittäin alhaiseksi. Korjuun viivästyessä itävyys heikkeni yleensä jonkin verran. Tutkituista lajikkeista Norröna ja Svenno näyttivät kestäneen heikoimmin varhaisella tuleentumisasteella suoritettua puintia. Ylituleentuneena korjattaessa Norrönan itävyys heikkeni voimakkaimmin. Jyvien itämiskypsymättömyys 2—3 viikkoa korjuun jälkeen näytti olevan varhain korjatuissa koejäsenissä suurempi kuin täys- tai ylituleentuneina korjatuissa, etenkin jos korjuumenetelmään ei liittynyt jälkituleentumista. Itämiskypsymättömyys oli suurempi tähkäidäntää kestävillä kuin sille alttiilla lajikkeilla. Jyvien itämiskypsymättömyyteen näyttivät vaikuttavan myös tuleentumista edeltävän ajan sääolot. Itämiskypsymättömyys väheni kylvöaikaan mennessä niin, että vehnän itävyys silloin täytti kylvösiemenelle asetetut vaatimukset.