Open AccessToimintaverkoista ja niiden käytöstä maatalouden työteknisissä tutkimuksissa
Author(s) -
Erkki H. Oksanen
Publication year - 1969
Publication title -
agricultural and food science
Language(s) - Finnish
Resource type - Journals
SCImago Journal Rank - 0.347
H-Index - 35
eISSN - 1795-1895
pISSN - 1459-6067
DOI - 10.23986/afsci.71739
Subject(s) - physics
Toimintaverkko on tasoon piirretty projektin havainnollinen malli, jossa on esitetty projektiin kuuluvat tehtävät ja niiden väliset ajalliset riippuvuudet. Toimintaverkkoon voi kuulua myös resurssi- ja/tai kustannuslaskenta. Toimintaverkkomenetelmistä tunnetuimmat, CPM ja PERT kehitettiin Yhdysvalloissa 1950-luvun loppupuolella. Pääasiallinen ero näiden välillä oli se, että CPM käytti tehtävää kohden yhtä kestoajan arviota, mutta PERT kolmea. CPM keskittyi projektin kustannusten minimointiin, PERT sen kehitystyön vaatiman ajan määrittämiseen ja valvontaan. Myöhemmin erot ovat supistuneet vähäisiksi. Toimintaverkkojen laatiminen ja käsinlaskenta esitetään tässä kirjoituksessa hypoteettisen tutkimusprojekti-esimerkin avulla (taulukko 1, kuvat 1 ja 2). Toimintaverkko ilmaisee projektin kriittisen polun. Se käy toimintaverkon läpi sitä tehtäväketjua pitkin, jonka pelivara on pienin; yleensä se on = 0. Kriittistä polkua lyhentämään pyrittäessä myös lähes kriittiset tehtävät tulee ottaa huomioon, koska ne tulevat nopeasti ns. pullonkaulatehtäviksi. Kirjoittaja on käyttänyt Valtion Tietokonekeskuksen PERT C-ohjelmaa tutkiessaan kahta rakennus- ja yhtä salaojitushanketta sekä kevään peltotyömenetelmiä. Viimeksimainitussa (kuva 3) on todettu eri työmenetelmät: kevättyöt erilliskoneita, rivilannoitinta + kylvökonetta, tai yhdistelmäkonetta käyttäen Viikin koetilalla suunnilleen samanveroisiksi töiden joutumisen suhteen. Rivilannoitin-menetelmä on ollut kustannuksiltaan halvin ja yhdistelmäkone-menetelmä kallein. Erilliskoneita käytettäessä mies- ja traktoriresursseja on kuormitettu eniten. Talvella tehty toimintaverkko sääennusteineen on pitänyt hyvin paikkansa töiden alkamisen ja valmistumisen sekä kriittisen polun suhteen. Salaojitus- ja rakennusprojektien (kuva 4, taulukot 2—4) tulostuksien avulla on selvitetty lähinnä resurssien käyttöä ja sovitusta sekä kustannuslaskentaa. Lopuksi on mainittu toimintaverkkomallien soveltuvan simuloinnin ja pelien pohjaksi, joiden yleistymistä rajoittaa tarvittavien perustietojen puute. Nykyiset toimintaverkkomenetelmät soveltuvat hyvin maatalouden työteknisiin tutkimuksiin, joissa käsitellään työvoiman, koneiden ja laitteiden rationaalista käyttöä maatilataloudessa.