Eräiden puuvartisten koristekasvien talvehtimisesta Viikissä, Jyväskylässä, Kauhajoella ja Rovaniemellä

Viikiin (Helsinki), Jyväskylään, Kauhajoelle ja Rovaniemelle keväällä 1961 ja 1962 perustetuilla havaintoistutuksilla seurattiin yhteensä 59:n eri puuvartisen koristekasvin talvehtimista ensimmäisinä istutuksen jälkeisinä talvina. Viimeiset nyt selostetuista havainnoista tehtiin keväällä 1965. Havaintotulokset osoittivat, että myös yleisesti kestävinä pidettyjen koristepuiden ja -pensaiden taimet ovat ensimmäisinä istuksen jälkeisinä talvina arkoja pakkasvaurioille. Kaikkein kestävimpinäkin pidetyistä pensaista vain Ribes alpinum selvisi kaikilla koepaikoilla vaurioitta. Hydrangea paniculata, Salix alba v. sericea, Juniperus chinensis (muodot ’Pfitzeriana’ ja ’Plumosa aurea’) J. virginiana ja Picea glauca ’Conica’ osoittautuivat selvästi aroiksi kaikilla koepaikoilla. Jyväskylässä ja Kauhajoella muita arempia olivat edellisten lisäksi Acer ginnala, A. tataricum, Berberis thunbergii ’Atropurpurea’, Chaenomeles japonica, Spiraea x vanhouttei, Syringa reflexa ja Viburnum opulus ’Roseum’. Rovaniemellä tyydyttävään kasvun alkuun päässeiksi voitiin kevääseen 1965 mennessä katsoa vain Acer ginnala, Berberis thunbergii, B. x ottawensis, Crataegus coccinea, Lonicera tatarica, Malus sargentii, Potentillat, Ribes alpinum, Spiraea hypericifolia, Syringa josikaea ja S. sweginzowii sekä samat havupensaat kuin Viikissä. Tehtyjen havaintojen perusteella niiden päivien lukumäärä, jolloin lämpötila oli alle —20° C, vaikutti selvemmin pakkasvaurioiden määrään – kuin useissa tapauksissa alle 30° C:n laskeneet – alhaisimmat todetut lämpötilat. Tämä tuli esiin varsinkin siellä, missä lumipeitteen suojaava vaikutus jäi vähäiseksi. Paikallisten olojen vaikutus kävi esille varsinkin Acer-lajien talvehtimisessa, joka oli epäyhtenäistä. Niin ikään kaikkein runsaimmaksi muodostuneet pakkasvauriot, talven 1962—1963 aikana Viikissä, osoittivat paikallisten olojen vaikutuksen talvehtimiseen. Tilia cordatan talvehtimisen epäonnistumista Jyväskylässä on myös pidettävä paikallisista oloista johtuneena. Ne kasvit, joiden voidaan kevääseen 1965 mennessä tehtyjen havaintojen perusteella katsoa menestyvän eri koepaikoilla, on taulukoissa 3—6 ilmaistu nimen edessä olevalla tähdellä.