Mustaherukan kukankehitys ja marjanmuodostus

Lepaan musta -lajikkeen kukanaiheiden erilaistuminen alkaa Viikissä heinäkuun 10. p:n, Rovaniemellä elokuun 10. p:n aikaan. Talvehtivan asteen kukanaiheet saavuttavat lokakuun loppuun mennessä. Brödtorpin kukanaiheiden erilaistuminen alkaa Viikissä kolmea viikkoa myöhemmin kuin Lepaan mustan kukanaiheiden, ja viimeiset kukanaiheet ovat talvehtimisasteella tammikuun puolivälissä. Ulkomaisista lajikkeista Wellington xxx:n kukanaiheiden erilaistuminen alkoi Viikissä elokuun puolivälissä, Silvergieterin ja Laxtons Tinkerin kukanaiheiden elokuun 20. p:n aikaan, Oulun seudulla vastaavasti syyskuun 5. p:n aikaan ja lokakuun alussa, Rovaniemen korkeudella syyskuun 20. p:n ja lokakuun 1. p:n aikaan. Mustaherukan kukanaiheiden erilaistuminen alkoi eri osissa maata vasta sen jälkeen kun luontainen päivä oli lyhennyt noin 13 tunnin pituiseksi. Tätä pitempi päivä viivyttää kukanaiheiden kehitystä, joten sanottu kehitys kasvissa on kvantitatiivisesti lyhyenpäivän reaktio. Kotimaiset lajikkeet Lepaan musta ja Brödtorp ovat tässä suhteessa paremmin sopeutuneet pitkänpäivän olosuhteisiin kuin ulkomaiset Wellington xxx ja Laxtons Tinker. Eri lajikkeiden kukinta alkoi Viikissä vuonna 1962 2—4 päivää myöhemmin ja kesti 2—3 viikkoa kauemmin kuin v. 1963. Syynä näytti olevan alhaisempi toukokuun ja kesäkuun lämpötila v. 1962. Lepaan musta kuuluu pölytyskokeiden perusteella täysin itsefertiileihin mustaherukkalajikkeisiin, Brödtorp osittain itsefertiileihin. Kumpaakin voidaan viljellä yksinomaisena lajikkeena, mutta Brödtorpin satoisuus on parempi, jos pölytys tapahtuu vieraan lajikkeen siitepölyllä. Kummallekin lajikkeelle aiheutti kukansisäinen pölytys paremman marjanmuodostuksen kuin lajikkeensisäinen kukkien välinen pölytys.