
Tärkeimpien peltokasvien hehtaarisatojen kehitys Suomessa
Author(s) -
Leo Yllö
Publication year - 1961
Publication title -
agricultural and food science
Language(s) - Finnish
Resource type - Journals
SCImago Journal Rank - 0.347
H-Index - 35
eISSN - 1795-1895
pISSN - 1459-6067
DOI - 10.23986/afsci.71544
Subject(s) - zoology , mathematics , forestry , geography , biology
Edellä tarkasteltiin tärkeimpien peltokasvien satotason kehitystä Suomessa v. 1921—1960. Hehtaarisatojen muutoksille olivat epäsäännölliset, lähinnä sääoloista johtuvat vuosivaihtelut luonteenomaisia. Eri kasvien satovaihtelu oli, ilmaistuna vaihtelukertoimella, 13—21 %. Satovaihtelu oli suurin perunalla ja pienin syysrukiilla. Satotason kehitys oli eri kasveilla pääpiirteissään sama. Hehtaarisadot kohosivat 1920- ja 1930-luvulla varsin tasaisesti, mutta laskivat sotavuosina. Alimmilleen satotaso laski 1940-luvun puolivälissä, peltoheinällä jo aikaisemmin. Laskukautta seurasi satojen jyrkkä nousu, joka palautti tason suunnilleen sotia edeltäneelle suhteellisen korkealle tasolle. Hehtaarisatojen kehityksen pääsuunta on ollut nouseva. Keskimääräinen sadonlisäys oli, huomioon ottaen vuodet 1921—60 sangen pieni, 0.2–1.1 % vuodessa. Pääasiallisena syynä tähän oli satojen lasku sota- ja säännöstelyvuosina. Huomattavasti suurempi, keskimäärin 1.3—3.7 %, oli lisäys laskukauden jälkeen vuosina 1946—60. Sadon nousu oli suurin kauralla ja pienin syysrukiilla ja perunalla.