Vuosipäiväjournalismi historian tulkitsijana ja nykyisyyden muokkaajana: Kehysanalyyttinen tutkimus EU:n historiaa käsittelevistä vuosipäiväjutuista kolmessa suomalaisessa päivälehdessä

Tässä artikkelissa analysoidaan, miten kolme suomalaista päivälehteä esittävät EU:n historiaa ja Suomen EU-historiaa. Aihetta lähestytään tärkeitä merkkipäiviä – Rooman sopimuksen solmiminen, Suomen EU-jäsenyys, Suomen Emu-jäsenyys – käsittelevän vuosipäiväjournalismin kautta. Aineisto kattaa vuodet 1995–2019. EU:ta koskevien vuosipäiväjuttujen kehysanalyysistä ja sisällönanalyysistä käy ilmi, että suomalaisilla sanomalehdillä, toimittajilla ja poliittisella eliitillä on vahvasti jaettu käsitys EU:n historiallisesta ja poliittisesta merkityksestä. EU nähdään menestystarinana, eikä merkkejä konsensuksen murtumisesta näy edes 2000-luvulla kumuloituvien kriisien keskellä. Määrällisessä kehysanalyysissä arvopainotus näkyy normaalisti journalismissa vähän esiintyvän moraalikehyksen yleisyytenä. Se myös vankistaa kuvaa vuosipäiväjournalismista erityisenä kerronnan lajinaan. Tutkittujen lehtien perusteella Euroopan integraatioon liittyvillä vuosipäivillä on vakiintunut asema suomalaisessa journalismissa. Aineistosta on kuitenkin havaittavissa kaksi erilaista juonnetta: Euroopan unionin historia esitetään harmonisena, kun taas vasta 1990-luvulta alkavaan Suomen EU-historiaan liittyy myös ristiriitoja ja poliittisia jännitteitä. Mitä kauempana tapahtumat ovat (maantieteellisesti, ajallisesti ja kulttuurisesti), sitä ristiriidattomampana ne sanomalehdessä esitetään.