IPR-aineistojen mahdollisuuksia, replikointitarpeita ja teknisiä haasteita

Tässä artikkelissa tehdään katsaus aineettomien oikeuksien eli IPR- (intellectual property rights) aineistoihin erityisesti suomalaisesta ja eurooppalaisesta näkökulmasta. Keskityn patentti-, hyödyllisyysmalli-, tavaramerkki- ja mallioikeusaineistoihin eli teollisoikeuksiin jättäen tekijänoikeudet tarkastelun ulkopuolelle. Digitalisaation myötä rekisteriaineistojen laatu ja saatavuus ovat jatkuvasti lisääntyneet ja IPR-järjestelmien toiminnan tutkimus sekä hypoteesien empiirinen testaus ovat tulleet mahdolliseksi ennennäkemättömällä tavalla. Eräitä mielenkiintoisia aiheita, joiden tutkimuksen yhä laadukkaammat IPR-aineistot mahdollistavat ovat 1) kokonaisvaltaisempi IPR-analyysi, joka patenttien ohella hyödyntää tavaramerkki-, mallioikeus- ja hyödyllisyysmalliaineistoja, 2) Euroopan integraation ja Kiinan roolin kasvun vaikutusten analyysi IPR-kontekstissa ja 3) digitalisaation ja tekoälyn vaikutusten arviointi sekä uudet sovelluskohteet IPR-alalla. Lisäksi aiempien tutkimusten toistaminen eli replikointi nykyisillä aiempaa kattavammilla ja laadukkaammilla rekisteriaineistoilla olisi tärkeää, koska digitalisaatio ja globalisaatio ovat 2000-luvulla muuttaneet IPR-toimintaympäristöä nopealla tahdilla.