English (United Kingdom)

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/featured_content/oa?rat=en

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/highlighted_journal/

Global: Zendy Plus annual

Presents the access of premium content as premium feature

Premium Content

Presents the keyphrase highlighting as premium feature

Keyphrase Highlighting

Presents the summarisation as premium feature

Summarisation

Insights

Presents the pdf analysis as premium feature

PDF Analysis

Presents the zaia usage as premium feature

ZAIA

Global: Zendy Plus monthly

Global: Zendy Tools annual

Global: Zendy Tools monthly

Global: Zendy Free Plan

Artikkeli on oppihistoriallinen katsaus suomen sijamuotojen nimitysten kehityksesta ja erityisesti paikallissijojen nimitysjarjestelman muotoutumisesta nykyiseen asuunsa. Tutkimusaineistona on kaytetty sijamuotojarjestelman kuvauksia 1800-luvun kieliopeissa, erityisesti Gustaf Renvallin teoksessa “Finsk Spraklara, Enligt den rena Vest-Finska, i Boksprak vanliga Dialecten”. Suomen paikallissijojen nykyista nimitysjarjestelmaa voidaan suurelta osin pitaa Renvallin kehittamana terminologisena tuotteena, jonka perusteita ja kehittelyprosessia han myos teoksessaan seikkaperaisesti esittelee. Vaikka Renvallin luomat nimitykset ( inessiv , elativ ,  illativ ,  adessiv ,  ablativ ,  allativ ) ovat sisallollisesti oikeat ja perustuvat hyvaan kasiteanalyysiin, ne ovat kuitenkin osoittautuneet ongelmallisiksi. Erityisesti perusasteen aidinkielenopetuksessa ja S2-opetuksessa nama latinaan pohjautuvat termit ovat tyolaita muistaa ja jaavat helposti vieraiksi kayttajilleen. Lisaksi Renvallin termisto on syrjayttanyt tieltaan aikaisempia kuvausmalleja, joissa olisi ollut ainesta jatkokehittelyyn. Vaikka Renvallin termijarjestelmasta ei ole syyta luopua, vaihtoehtoja sille tarvittaisiin. Hyvan lahtokohdan vaihtoehtoisille tai rinnakkaisille nimityksille voisivat tarjota Reinhold von Beckerin kayttamat termit, jotka ovat aiheettomasti jaaneet unohduksiin. Myos August Ahlqvistin deskriptiivisia nimityksia ( sisainen / ulkoinen olosija ,  erosija ja  tulosija ) kannattaisi hyodyntaa aktiivisemmin opetuksessa. Lisaa aineksia vaihtoehtoisille termeille tarjoaa myos Kalevi Wiikin tutkimus suomen sijamuotojen nimityksista.  *** On the naming system of the Finnish nominal cases: Concept analysis and product development in the 19th century Finnish grammars This study discusses the naming system for the Finnish nominal cases as a terminological product and the research material is a collection of 17th–19th century grammars of the Finnish language. According to the findings, it can safely be concluded that most of our terms for the Finnish nominal cases originate from the 19th century. The term systems used to describe the Finnish nominal cases changed many times before the current terminology was accepted as official. The development process that leads to the terminology we have now has been long but cannot be called gradual. On the contrary, most changes in the terminological system were abrupt and may be considered conscious choices of individual scholars. Special attention in this study is given to the term system used to denote the six Finnish local cases: inessive, elative, illative, adessive, ablative and allative. This system is currently applied in most reference grammars and standard works for studying L1 and L2 Finnish and it can rightfully be attributed to Gustav Renvall (1840). Not only was this system used for the first time by Renvall, but in his grammar “Finsk Spraklara Enligt den rena Vest-Finska” Renvall also takes credit for the new terms and gives a lengthy account of their structure and meaning. Renvall also argues why his terms should be used instead of those suggested by i.e. Vhael (1733) and von Becker (1824).

Suomen sijamuotojen nimitykset: kuinka käsiteanalyysi ja tuote- kehittely 1800-luvun kieliopeissa saataisiin hyödyttämään S2- ja äidinkielen opetusta?