Weeds in spring cereal fields in Finland - a third survey

Kevatviljapeltojen rikkakasvillisuutta kartoitettiin Etela- ja Keski-Suomessa vuosina 1997-1999 yhteensa 16 tutkimusalueella. Aineistoa kerattiin tavanomaisesti ja luonnonmukaisesti viljellyilta pelloilta. Tutkimuksessa oli mukana yhteensa 690 peltoa. Rikkakasvien tiheys laskettiin kymmenelta ja kuivapaino maaritettiin neljalta 0,1 m2 (40 x 25 cm) laskentaruudulta. Pienet laskentaruudut olivat osa 1,0 m2 naytealaa, jolta havainnoitiin lajien esiintyminen 0/1-asteikolla. Naytteet kerattiin heinakuun puolivalin ja elokuun alkupuolen valisena aikana. Vastaavat kartoitukset on tehty 1960- ja 1980-luvun alussa.Kevatviljapelloilta loydettiin yhteensa 188 rikkakasvilajia (1,0 m2 havaintoalat). Varsinaisilta naytealoilta (0,1 m2) loytyi 160 kasvilajia, joista 134 oli levealehtisia ja 26 heinamaisia rikkakasveja. Tavanomaisesti viljeltyjen torjunta-aineilla ruiskutettujen peltojen yleisimmat rikkakasvit olivat pelto-orvokki (81 % tutkituista pelloista), pihatahtimo (65 %), pillikkeet (60 %), jauhosavikka (53 %), linnunkaali (52 %) ja pihatatar (50 %). Luonnonmukaisesti viljeltyjen peltojen yleisimmat lajit olivat puolestaan jauhosavikka (96 %), pihatahtimo (95 %), pillikkeet (93 %), pelto-orvokki (93 %), peltohatikka (83 %) ja peltoukonnauris (82 %). Yleisin heinamainen rikkakasvi oli juolavehna, jota tavattiin 60 % tavanomaisen viljelyn pelloista ja 81 % luomupelloista. Kaikkiaan 18 rikkakasvilajia oli sellaisia, joita loydettiin vahintaan joka kolmannelta tutkitulta pellolta. Keskimaarainen lajimaara kaikilla pelloilla oli 18. Luonnonmukaisesti viljellyilla pelloilla keskimaarainen lajimaara oli 24 ja tavanomaisesti viljellyilla 16 (ruiskutetuilla 15 ja ruiskuttamattomilla 25). Ruiskutetuilla tavanomaisen viljelyn pelloilla kasvoi rikkakasveja keskimaarin 136 kpl/m2, ruiskuttamattomilla 420 kpl/m2 ja luonnonmukaisesti viljellyilla pelloilla 469 kpl/m2. Rikkakasvien tuottama biomassa oli vastaavasti 163 kg/ha, 605 kg/ha ja 678 kg/ha. Rikkakasvien osuus kevatviljapeltojen kasvimassasta (vilja + rikkakasvit) oli ruiskutetuilla tavanomaisen viljelyn pelloilla keskimaarin 3 % ja luomupelloilla 17 %. Juolavehna tuotti eniten biomassaa. Rikkakasveja kasvoi viljapelloilla runsaammin kuin 1980-luvun alussa, jolloin edellinen kartoitus tehtiin. Yleisimmat rikkakasvit ovat tavanomaisessa viljelyssa paaosin samoja lajeja kuin 1980-luvulla, mutta esim. juolavehna on yleistynyt ja runsastunut. Tavanomaisessa viljelyssa on kymmenen yleisimman lajin joukossa mm. pelto-orvokki, pihatatar, peltomatara ja peltoemakki, joiden kemiallinen torjunta vaatii erikoisaineita. Luonnonmukaisen viljelyn yleistymisen myota pelloille nayttavat palaavan sellaiset lajit kuin peltohatikka ja peltoukonnauris seka kestorikkakasveista peltovalvatti ja pelto-ohdake, jotka tavanomaisessa viljelyssa saadaan pidettya kurissa kemiallisella torjunnalla ja viljan kilpailukyvylla. Viljelyn voimaperaisyys tulee vaikuttamaan rikkakasvillisuuden tulevaan kehitykseen.