Weed flora in organically grown spring cereals in Finland

Luonnonmukaisesti viljeltyjen kevatviljapeltojen rikkakasvillisuutta kartoitettiin Etela- ja Keski-Suomessa vuosina 1997-1999 yhteensa 15 tutkimusalueella. Aineistoa kerattiin yhteensa 79 tilalta ja 165 pellolta, joista 52 % oli kauraa, 23 % ohraa, 16 % kevatvehnaa ja 9 % viljaseosta. Pelloista 41 % oli kylvetty suojaviljaksi. Kasvustonaytteet kerattiin kymmenelta 0,1 m2 naytealalta heinakuun puolivalin ja elokuun alkupuolen valisena aikana.Naytealoilta havaittiin yhteensa 126 rikkakasvilajia, joista valtaosa oli levealehtisia lajeja. Keskimaarainen lajimaara oli 20 lajia/sukua peltoa kohti. Yleisimpia rikkakasveja olivat jauhosavikka, pihatahtimo, pillikkeet ja pelto-orvokki. Juolavehna oli yleisin rikkaheina. Kaikkiaan 42 lajia ylitti 10 % yleisyysrajan. Rikkakasveja kasvoi keskimaarin 469 kpl/m2, ja niiden tuottama biomassa oli 678 kg/ha. Rikkakasvien osuus kevatviljapellon kasvimassasta (vilja + rikkakasvit) oli 17 %. Juolavehna oli eniten biomassaa tuottava laji. Jauhosavikka oli runsain levealehtinen laji. Luonnonmukaista viljantuotantoa uhkaavat erityisesti kestorikkakasvit juolavehna, peltovalvatti ja pelto-ohdake. Juolavehnaa ja peltovalvattia kasvoi runsaimmin Ita- ja Kaakkois-Suomessa, pelto-ohdaketta puolestaan Etela-Suomen savialueilla. Useimmat tutkimustilat olivat siirtyneet luomuviljelyyn vuoden 1994 jalkeen, joten luomutuotannon vaikutus rikkakasvilajistoon ja rikkakasvien runsauteen oli vasta alkuvaiheessa. Rikkakasvien mekaaninen torjunta viljakasvustosta oli varsin harvinaista.