Puustotunnusten laskennallisen ajantasaistuksen luotettavuus – tapaustutkimus Pohjois-Savossa

Tutkimuksessa tarkasteltiin puustotunnusten ajantasaistuksen luotettavuutta ja virhelahteita. Virhelahteet olivat kuvioittainen arviointi, kuviota kuvaavan puujoukon generointi puustotunnuksista ja kasvun ennustaminen. Aineistona oli 84 kuviota neljasta eri metsikkotyypista Pohjois-Savon metsakeskuksen Kerkonjoensuun suunnittelualueelta. Tutkimus pohjautui systemaattiseen koealaotantaan, jonka avulla muodostettiin tarkat puuja puustotason kontrollitunnukset tarkastelujakson (1–7 vuotta) alkuun seka loppuun. Lisaksi lahtotietoina olivat kaytossa tarkastelujakson alkutilan kuvioittaisella arvioinnilla keratyt puustotunnukset. Puujoukon muodostaminen puustotason lahtotiedoista ja kasvun simulointi tarkastelujakson loppuun tehtiin Motti-metsikkosimulaattorilla. Tutkituista virhelahteista vahiten vaikutusta oli puutason tiedon generoinnilla. Kasvun ennustevirhe aiheutti aliarviota 1,3 m2ha–1 ja 1,6 m2ha–1 kuusiositteiden pohjapinta-aloihin ja 0,8 m ja 1,0 m mantyositteiden keskipituuksiin. Kasvuennusteen ja puutason tiedon generoinnin yhteisvirhe tuotti 0,2–0,8 cm aliarvion ositteiden keskilapimittaan ja 1,4 m ja 1,5 m aliarviot mantyositteiden keskipituuksiin. Kuvioittaisen arvioinnin, puutason tiedon generoinnin ja kasvuennusteen yhteisvirhe aiheutti yliarvioita runkolukuihin 427–834 ha–1 ja mantyositteiden pohjapinta-aloihin 1,9 m2ha–1 ja 2,8 m2ha–1. Keskilapimitta ja -pituus aliarvioitui kaikissa ositteissa. Aliarviot vaihtelivat keskilapimitassa 3,4–6,6 cm ja keskipituudessa 0,0–3,2 m. Tutkimuksen tarkastelujaksolla kuvioittaisen arvioinnin virheet olivat suurin epavarmuuden aiheuttaja ajantasaistetuissa puustotunnuksissa.