Hirvestä hyötyjä ja kustannuksia

Hirvi on monella tavalla mielenkiintoinen riistaelainlaji. Kannan koosta riippumatta siita riittaa keskusteltavaa ja vankkoja mielipiteita puoleen ja toiseen. Kun hirvikanta alenee, monen huolena on metsastysmahdollisuuksien vaheneminen. Vastaavasti kun hirvikanta kasvaa, korostetun aseman saavat hirvien aiheuttamat liikenneja metsavahingot. Yhteista naille kummallekin tilanteelle on, etta keskustelu linkittyy hirvien aiheuttamiin hyotyihin ja kustannuksiin seka niiden arvottamiseen. Perinteisesti on ajateltu, etta hirvenmetsastajat keraavat hirvista aiheutuvat hyodyt itselleen ja etta kustannukset jaavat yksinomaan maanomistajien ja hirvien aiheuttamien vahinkojen kohteeksi joutuneiden kannettaviksi. Talla yksinkertaistuksella on saatu aikaan paljon ristiriitoja, mutta myos toisaalta evaita hirviasioiden kehittamiselle. Yha selvemmin onkin nahtavissa, etta aikaisempaa useammat ihmiset ja sidosryhmat haluavat vaikuttaa hirviasioiden hoitamiseen. On esitetty, etta uudet yhteiskunnalliset ajatteluja toimintatavat ovat muuttamassa tieteellisia tapoja ymmartaa hirvi osana metsaista ekosysteemia ja sen tuottamia hyotyja ja haittoja. Myos virallinen hirvipolitiikka, alueelliset hirvikannan hallinnan kaytannot seka vallitsevat uskomukset hirven kulttuurisesta ja sosiaalisesta merkityksesta ovat murroksessa. Onkin arvioitavissa, etta yhteiskunnan monipuolistuessa ja monimutkaistuessa myos hirven merkitys ja arvo monipuolistuvat. Hirven kokonaistaloudellisen arvon maarittaminen on vaikeaa, siksi taloudellisia laskelmia on tehty niukasti. Kyseista ongelmaa on selvitetty jonkin verran Norjassa ja Ruotsissa. Samoin Kanadassa ja Yhdysvalloissa on lahestytty kokonaisuutta nimenomaan metsastajien virkistysarvojen kautta. Suomessa ei ole tehty varteenotettavia selvityksia hirven kokonaistaloudellisesta eika myoskaan alueellisesta arvosta, koska markkinattomien virkistyshyotyjen selvittamiseen ei ole viela riittavasti panostettu. Sen sijaan kokonaisarvon maarittamisessa kustannuspuolen osatekijat etenkin maarien osalta on voitu arvioida melko tarkasti luotettavien tilastotietojen ansiosta. Naiden seka osittain ruotsalaisten selvitysten pohjalta Valtiontalouden tarkastusvirasto teki vuonna 2005 karkean laskelman hirveen liittyvien vaikutusten valtionja yhteiskuntataloudellisista arvoista. Epavarmoista lahtotiedoista huolimatta tarkastusvirasto paatyi yksikantaan toteamaan, etta hirvikannan koosta riippumatta hirvista aiheutuvat kustannukset ovat selkeasti hyotyja suuremmat. Paatelma herattaa kysymyksen siita, voidaanko asiakokonaisuutta tarkastella nain yksiselitteisesti. Lahtokohtanamme tassa artikkelissa on se, etta hirven yhteiskunnallinen merkitys tulee sailymaan suurena ja jopa kasvamaan riippumatta siita, mika hirvikannan kulloinenkin suuruus on. Tarkastelemme kokonaisuutta hirvesta aiheutuvien hyotyjen ja kustannusten seka niiden pohjalta syntyvien tutkimustarpeiden kautta. Jukka Aarnio ja Sauli Harkonen