English (United Kingdom)

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/featured_content/oa?rat=en

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/highlighted_journal/

Global: Zendy Plus annual

Presents the access of premium content as premium feature

Premium Content

Presents the keyphrase highlighting as premium feature

Keyphrase Highlighting

Presents the summarisation as premium feature

Summarisation

Insights

Presents the pdf analysis as premium feature

PDF Analysis

Presents the zaia usage as premium feature

ZAIA

Global: Zendy Tools annual

Global: Zendy Free Plan

Global: Zendy Tools monthly

Global: Zendy Plus monthly

Metsälakiin tehtäisiin merkittäviä sisällöllisiä muutoksia metsätalouden sekä puuta käyttä­ vän teollisuuden toimintaedellytysten edistämiseksi, maanomistajan omaisuuden suojan parantamiseksi, metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja metsälain valvonnan tehostamiseksi.” Näin todetaan metsälakiesityksen (HE 75/2013 vp) perustelujen aluksi. Jos tämä lupaus pitää paikkansa, liki kaikki voittavat eikä uudistaminen herätä mitään suuria moraalisia kysymyksiä. Tilanne ei tietysti ole näin yksioikoinen. Lakiehdotuksen lausuntokierros nosti esille jännitteitä lausunnonantajien välillä. Erimieli­ syydet koskevat joitakin yksityiskohtia siinä valossa, turvaako esitys riittävästi luontoarvoja vai ei. Perusta suuremmallekin kärhämälle oli olemassa. Esimer­ kiksi Suomen luonnonsuojeluliiton huhtikuun 2013 lausunnon mukaan lausuntokierrokselle lähetetty la­ kiehdotus ei ympäristönsuojelun näkökulmasta olisi muuttanut metsätaloutta juuri nimeksikään ja moni­ muotoisuuden heikkeneminen olisi tullut jatkumaan. Metsää omistamattoman ja metsäkoulutusta saa­ mattoman silmissä uusi laki vaikuttaa asiantuntijoiden laatimalta ja asiantuntijoille suunnatulta lailta. Se ei välttämättä ole hyvä asia, koska metsänomistajakunta on muuttumassa. Toisaalta lakia ei voi tehdä ylimalkai­ seksi ja epätäsmälliseksi, vaan metsänomistajan omis­ tajuudesta nouseva velvollisuus on opiskella hyväksi metsänomistajaksi. Lakiehdotuksen ja sen vaikutusten maallikkoarviointia vaikeuttaa myös sen suhde mui­ hin lakeihin, etenkin niihin jotka koskevat luonnon­ suojelua, erämaita, metsätuhoja sekä maankäyttöä ja rakentamista. Lain alussa todetaan lain sovellusalaksi metsätalousmaat. Siten ei voi sanoa, että metsälaki yk­ sin antaa kattavan kuvauksen yhteiskuntamme ”metsä­ suhteesta” tai edes sen juridisista ulottuvuuksista ja että tämä suhde on Juhani Pietarisen tunnetun käsit­ teen mukaisesti ”utilistinen”, vaikka hyödyn tavoittelu olisikin hallitseva piirre. Lait luonnonsuojelusta ja erä­ maista kertovat toisenlaisesta suhteesta. Suomalainen metsäsuhde ilmenee eri laeissa ja konkreettisemmin eri toiminnoissa monimuotoisena ja monikerroksisena. Se sisältää monia jännitteitä. Niiden yhteensovittami­ nen kuuluu kaikille, lainsäätäjästä metsäkoneen käyt­ täjään ja metsän kaupunkilaisomistajasta luonnossa liikkujaan. En pyri tässä muotoilemaan yleisesitystä metsäsuhteesta vaan teen joitakin hajahuomioita lain tuottamisen prosesseista, metsästä omistuskohteena ja ilmastonmuutoksesta. Kirjoitus on laadittu hallituksen­ esityksen perusteella ennen lain lopullista hyväksymis­ tä ja voimaantuloa vuoden 2014 alussa.

Ympäristöeettisiä mietteitä metsälain uudistuksesta