Kansainvälisen sääntelyn vaikutukset suomalaisen metsätalouden kilpailukykyyn

Suomalainen metsäpolitiikka on kautta historian ollut ulkopuolisille vaikutteille ja vaikuttajille alttiina. Ajatus luonnonvarojen ja erityisesti metsä varojen suojelusta on vanha, sillä jo sekä Ruotsin vallan aikaan kruunun että Venäjän vallan aikaan tsaarin tavoitteena oli suojella metsävaroja, tosin lähinnä kaivosteollisuuden sekä omiin tarpeisiinsa. Osittain tämän seurauksena suomalainen metsä teollisuus kehittyi myöhään vasta sahauksen va pauduttua. Metsien todelliseen käyttöön virallisella metsäpolitiikalla ei noihin aikoihin ollut toivottua vaikutusta. Toisen maailmansodan jälkeen perustetut Eu roopan talouskomission metsäsihteeristö ja FAO:n metsä osasto olivat ja ovat esimerkkejä kansainväli sen yhteisön tavoitteesta linjata metsäsektorin yhtei siä toimintatapoja. Näiden organisaatioiden taustalta löytyy huoli metsävarojen riittävyydestä sodanjäl keisen jälleenrakentamisen tarpeisiin. Usein keskus telussa unohdetaan, että Euroopan talouskomissio oli pitkään, oikeastaan Neuvostoliiton hajoamiseen asti, ainoa kansainvälinen foorumi, jossa metsäasi oista vaihdettiin tietoja ja näkemyksiä rautaesiripun ylitse. Tätä aikaa kuvastivat hyvin voimakkaat ja selkeästi määritellyt kussakin maassa kansallista metsäpolitiikkaa johtaneet organisaatiot. Länsimaissa heräsi 1960luvun lopulla huo li ympäristön tilasta, joka johtikin lainsäädännön kehittymiseen ja useimmiten tiukentumiseen. Kävi kuitenkin vähitellen selväksi, että lainsäädäntö ja valvonta eivät pelkästään riitä. Monissa tapauksis sa sääntelyllä ei näytetty saavutettavan toivottuja vaikutuksia. Tultaessa 1980luvulle keskustelussa alkoi nousta esille ajatus omavalvonnasta ja vastuus ta. Markkinoiden ja markkinatoimijoiden haluttiin itse säätelevän toimintaansa. Tästä kehityksestä ovat esimerkkejä keskustelun alkaminen yritysten sosi aalisesta vastuusta ja myöhemmin kuvaan tulleet metsäsertifioinnit. Kansainvälisten metsäsopimusprosessien voidaan sanoa käynnistyneen 1990luvulla. Lukuisa määrä luonnonvarojen ja metsien järkevään käyttöön täh tääviä prosesseja sai silloin alkunsa. Tämä keskus telu jatkuu edelleen