Vastaus Jyrki Kettuselle: Yrityskohtainen kilpailukykyvertailu on tarpeellista

Kilpailukyvyn mittaaminen ei ole yksikäsitteis tä, kuten myös tutkimuksessamme toteamme (Metsätieteen aikakauskirja 2/2015: 69–85). Oma lähestymistapamme oli analysoida sahateollisuuden kilpailukykyä toimialatasolla tuotantokustannusten ja niiden suhteellisten muutosten kautta. Vertailu kohdiksi valitsimme Ruotsin, Viron ja Venäjän sa hateollisuuden. Näissä maissa tuotettu sahatavara on suomalaisen sahatavaran kilpailija tärkeimmillä vientimarkkinoilla ja kustannusrakenne sekä logis tiikkakustannukset keskeisille markkinoille vastaa vat parhaiten suomalaista kustannusrakennetta ja logistiikkaa. Ruotsin ja Venäjän tapauksissa valuut takurssimuutokset ovat myös merkittäviä kilpailu kykyyn vaikuttavia tekijöitä. Jyrki Kettusen kommentit korostavat yritysta soon ja mikroaineistoihin perustuvan tutkimuksen tarpeellisuutta sahateollisuuden kilpailukyvyn ke hityksen ja siihen vaikuttavien tekijöiden analy soinnissa. Olemme samaa mieltä ja kommentit täydentävät erinomaisesti omia artikkelissa esit tämiämme huomioita. Jatkojalostus, asiakaskon taktit, tuotteisiin liittyvien palvelujen tarjonta ja teknologinen tietotaito ovat esimerkkejä tärkeistä kilpailukykyyn vaikuttavista tekijöistä. Laajassa kil pailukykytarkastelussa olisi myös syytä huomioida vientialueelle kohdistuvan ulkoisen kilpailun lisäksi alueen oma tuotanto ja sen vaikutukset markkinoille. On selvää, että esimerkiksi logistiikkakustannuk set KeskiEuroopan sisällä ovat aivan erilaiset kuin vaikkapa Suomesta tai Venäjältä rahdattavan sahata varan kuljetuskustannukset. Yhä tarkempaa aineistoa sahateollisuudesta kerätään ja sitä on myös julkisesti saatavilla. Ti lastollisten mallien pohjaksi riittävän tarkan yri tyskohtaisen aineiston saantiin ja vertailuun liittyy kuitenkin useita käytännön ongelmia. Esimerkiksi miten numeerisesti mitataan yritysten osaaminen tai asiakkuussuhteet ja niiden laatu? Useat yrityskohtai set kilpailukykyyn liittyvät tiedot ovat lisäksi liike salaisuuksia, joita yritys ei välttämättä halua kertoa edes tutkimustarkoituksiin. Luonnonvarakeskuksessa on käynnissä projekti ”Puutuoteteollisuuden tulevaisuuden raakaaineet, materiaalivirrat ja niiden hyödyntäminen”, jossa tavoitteena on kartoittaa alueellisesti ja yritys kohtaisesti, kuinka asiakkaiden tarpeet heijastu vat yritysten puuraakaaineelle asettamiin laatu vaatimuksiin ja kuinka hyvin saatavilla oleva raa kaaine nämä vaatimukset täyttää. Lisäksi pyritään selvittämään, miten saatavilla olevien raakaaineva rojen laatu suhteessa yritysten tarpeeseen on kehitty nyt viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Tie donkeruu on käynnistymässä ja tulosten toivotaan lisäävän ymmärtämystämme, kuinka eräs merkittävä kilpailukykytekijä, puuraakaaineen laatu, heijastuu yritysten välisiin kilpailukykyeroihin.