Metsäsektorin suhdanne-ennusteet ja niiden hyödyntäminen

307 Maailmantalouden suhdannevaihteluiden entistä nopeampi välittyminen kansantaloudesta toiseen on lisännyt tarvetta varautua erilaisiin vaihtoehtoisiin tapahtumakulkuihin niin valtion, yritysten kuin kotitalouksienkin tulevaisuuden suunnittelussa. Globalisoituminen ja metsäsektorin kansainvälistyminen ovat tehneet myös metsäalan kehityksen tarkemman analysoinnin ja ennustamisen yhä tarpeellisemmaksi. Esimerkiksi tuoreessa Ernst & Youngin (2007) metsäteollisuuden näkymiä luotaavassa analyysissa painotetaan kykyä ennustaa tulevaa kysyntää yhtenä yritysjohdon tärkeimmistä strategisista osaamisalueista. Metsäntutkimuslaitos (Metla) on julkaissut Suomen metsäsektorin suhdannekatsausta vuosittain vuodesta 1991 alkaen. Katsauksessa arvioidaan metsäteollisuuden vientimäärien ja -hintojen kehitystä, kotimaan markkinahakkuita, kantohintoja, työllisyyttä sekä metsäteollisuuden kannattavuutta kuluvan ja seuraavan vuoden osalta. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen (PTT) metsäja puutalouden tutkimusryhmä julkaisee kahdesti vuodessa vastaavia ennusteita metsäsektorin kehityksestä. Näiden julkaiseminen alkoi vuonna 1981. Suomessa useat muutkin tahot laativat metsäsektoria, etenkin massaja paperiteollisuutta, koskevia ennusteita, mutta vain osa niistä julkaistaan. Esimerkiksi monet pankkien, yksityisten konsulttien sekä metsäyritysten tekemät ennusteet palvelevat laatijatahoa itseään tai heidän asiakkaitaan. Valtiovarainministeriön, Suomen Pankin (Kilponen ja Ripatti 2006) sekä taloustutkimuslaitosten (esim. ETLA) ennusteet metsäsektorille eivät ole yhtä yksityiskohtaisia kuin Metlan tai PTT:n ennusteet, vaikka ne sisällyttävät myös metsäsektorin yleiskehityksen koko talouden ennusteisiinsa. Tässä katsauksessa esittelemme lyhyesti, miten metsäsektorin suhdanne-ennusteita käytännössä tehdään, kuinka niitä voidaan hyödyntää sekä mitä seikkoja olisi hyvä ottaa huomioon ennusteita käytettäessä.