Suomen suometsät 1951–1994

Tassa julkaisussa esitetaan valtakunnan metsien kahdeksanteen inventointiin (VMI8, 1986–1994) perustuvat tiedot maamme suometsista, soiden pinta-aloista ja niiden muutoksista VMI3:sta (1951–53) lahtien seka analysoidaan muutosten syita. Artikkelissa kuvataan suometsiin liittyvia VMI:n mittauksia, yleispiirteet tulosten laskennasta ja keskivirheen arviointimenetelma. VMI8:n otantamenetelmaa, maastomittauksia ja tulosten laskentaa on kuvattu aikaisemmin Etela-Suomen julkaisuissa (Salminen 1993, Salminen ja Salminen 1998) seka Pohjois-Suomen ja koko maan julkaisussa (Tomppo ym. 2001a). Tarkastelujaksolla soiden ala on pienentynyt 9,7 milj. ha:sta 8,9 milj. ha:iin, kun ojitetut ohutturpeiset suot ovat VMI:n luokituksen mukaan muuttuneet kivennaismaiksi tai siirtyneet muuhun maankayttoluokkaan. VMI8:n mukaan ojitettuja soita on 4,6 milj. ha ja ojitettuja kivennaismaita 1,1 milj. ha. Ojitettujen soiden ala ei enaa nouse, joten ojitusala jaa 1950ja 1960-lukujen metsaohjelmien suurimpia arvioita pienemmaksi. Suometsatalouden vaikutukset soiden puuvarannon ja puuston kasvun lisaykseen ovat kuitenkin vahintaan metsaohjelmien arvioiden suuruisia. 1950-luvun alussa puuvaranto oli kasvullisilla ja huonokasvuisilla metsamaan soilla 252 milj. m3. VMI8:n mukaan puuvaranto on metsaja kitumaan soilla 377 milj. m3. Puuston vuotuinen kasvu on noussut 9,9 milj. m3:sta 17,4 milj. m3 :iin. VMI3:ssa soiksi luokiteltujen maiden puuvarannoksi arvioitiin VMI8:ssa 430 milj. m3 ja vuotuiseksi kasvuksi 20,1 milj. m3. Seka puuvarannon etta puuston vuotuisen kasvun suhteelliset lisaykset ovat 1950-luvun alun jalkeen olleet soilla selvasti suuremmat kuin kivennaismailla. Ojituksen lisaksi tahan vaikuttavat puustojen erilaiset lahtotilanteet, nykyisten ikarakenteiden erot seka se, etta soilla hakkuut ovat olleet vahaisempia kuin kivennaismailla. VMI8:ssa arvioitiin seuraavalla kymmenvuotiskaudella metsamaan soilla olevan erilaisia hakkuutarpeita 2,35 milj. ha, joista taimikonhoitoja ja ensiharvennuksissa on 1,38 milj. ha. Suometsien hakkuiden painopiste on siis viela jonkin aikaa nuorissa metsissa. Kunnostusojituksen tarpeessa olevia soita on VMI8:n mukaan runsaat 1,5 milj. ha. Kymmenessa vuodessa toteutettuna se vastaa suurempaa vuotuista kunnostusojitustarvetta kuin kansallisessa metsaohjelmassa on esitetty. Puuntuotantoon soveltumattomia soita on ojitettu 450 000 ha, kun taas puuntuotantoon soveltuvaa ojittamatonta suota on 840 000 ha. Ojittamattomia soita on yhteensa 4.3 milj. ha.