Purppuranahakka torjuu tehokkaasti pihlaja- ja haapavesakoita

Lehtipuiden nopea kasvu ja vesominen ovat on gelmana etenkin rehevillä uudistusaloilla. Lehti puut muodostavat tiheitä taimikoita ja haittaavat havupuiden uudistumista. Taimikoista on haittaa myös taajama ja virkistysalueiden kasvatusmetsis sä, joissa ne vaikeuttavat ulkoilukäyttöä ja lisäävät maiseman tukkoisuutta. Pihlaja ja haapa ovat monin paikoin ongelmana kuusen uudistusaloilla. Pihlajaa esiintyy erityisesti taajamien metsissä, joissa se on viime vuosina runsastunut maaperän ravinteisuu den lisääntymisen vuoksi (kuva 1). Sekä pihlaja et tä haapa ovat kloonikasveja, jotka voivat uudistua tehokkaasti kantovesojen avulla. Lisäksi molemmat tuottavat runsaasti juurivesoja maanalaisten varsien avulla. Mekaaninen vesakonraivaaminen on todettu te hottomaksi, sillä erityisesti pihlaja kasvaa nopeasti takaisin kanto ja juurivesoista. Kemiallisten vesa kontorjuntaaineiden käyttö olisi tehokasta, mutta niiden käytöstä on luovuttu lähes kokonaan haital listen ympäristövaikutusten vuoksi. Tämän vuoksi tarvitaan uusia vesakonraivausmenetelmiä. Uusien vesakonraivausmenetelmien löytämiseksi tutkittiin vaihtoehtoisia menetelmiä kuusen uudis tusaloilla, joilla pihlajaa ja haapaa esiintyi runsaasti. Tavoitteena oli löytää menetelmä, joka estää par haiten uusien vesojen muodostumista ja vesojen kasvua. Kolme vesakontorjuntamenetelmää tutkimuksen kohteena