English (United Kingdom)

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/featured_content/oa?rat=en

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/highlighted_journal/

Global: Zendy Plus annual

Presents the access of premium content as premium feature

Premium Content

Presents the keyphrase highlighting as premium feature

Keyphrase Highlighting

Presents the summarisation as premium feature

Summarisation

Insights

Presents the pdf analysis as premium feature

PDF Analysis

Presents the zaia usage as premium feature

ZAIA

Global: Zendy Plus monthly

Global: Zendy Tools annual

Global: Zendy Tools monthly

Global: Zendy Free Plan

Kansainvalisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokituksen mukaisessa arvioinnissa liito-orava on katsottu Suomessa vaarantuneeksi lajiksi. Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995 toi mukanaan erityisen vastuun luontodirektiivissa mainitun liito-oravan suojelusta, silla laji esiintyi jasenmaista ainoastaan Suomessa. Seka luontodirektiivissa etta luonnonsuojelulaissa kielletaan liito-oravan lisaantymisja levahdyspaikkojen havittaminen tai heikentaminen. Metsatalouden toimijoille on laadittu ohjeita ja suosituksia liito-oravan elinmahdollisuuksien turvaamiseksi talousmetsissa. Lisaksi on edistetty liito-oravahavaintojen tiedonvaihtoa, jotta elinpiirit voidaan ottaa huomioon metsan kasittelyissa. Tietoisuuden lisaamisen ja kaytannon ohjeistuksen vaikutuksista tai toimenpiteiden riittavyydesta liito-oravakantaan saadaan tietoa vasta tulevaisuudessa liito-oravakannan seurannan kautta. Liito-oravan lajitietamyksen lisaamiseksi, kannan koon selvittamiseksi seka suojelun varmistamiseksi on toiminut esim. Suomen WWF:n, ymparistoministerion seka maaja metsatalousministerion nimeamia tyoryhmia. Laajoissa monimuotoisuuden tutkimusohjelmissa, FIBRE (1997–2002) ja MOSSE (2003–2006), on osallistuttu vahvasti myos uhanalaisten lajien tutkimukseen. Liito-oravan biolo giaa, kayttaytymista ja elinymparistovaatimuksia on tutkittu Suomessa aktiivisesti 1990-luvulta lahtien mm. Helsingin ja Oulun yliopistoissa. Vuosien 2003–2005 aikana toteutettiin ymparistoministerion rahoittamana koko Etela-Suomen ja osia Kainuusta kattava, otantaan perustuva maastokartoitus liito-oravakannan arvioimiseksi. Maasto-otokseen arvottiin joka toiselta peruskarttalehdelta 10 kartoitusruutua, jotka olivat vahintaan 1 km:n etaisyydella toisistaan. Ruutujen koko oli 9 ha (300 m × 300 m), ja maastossa niilta tallennettiin tieto liito-oravan esiintymisesta seka GPS-sijaintitieto, jos havaintoja esiintymisesta loydettiin. Kartoituksen tuloksista saatiin ensimmaista kertaa luotettavaa tietoa liito-oravan esiintymistiheydesta ja sen alueellisesta vaihtelusta Suomessa. Nykytilanteen kartoittamisen jalkeen tavoitteena on jarjestaa kannan kehittymisen seurantajarjestelma, jonka avulla tulevaisuudessa saadaan tietoa kannan muutoksista. Osalla kartoitusruuduista liito-oravan havainnointia onkin jatkettu vuosien 2006–2009 aikana.

Liito-oravan mahdolliset elinympäristöt Etelä-Suomessa ja niiden kehittyminen eri hakkuuskenaarioissa 2005–2055