Tuhkalannoituksen vaikutus maaperään ja puuston kasvuun

Puuta polttavissa energialaitoksissa syntyy vuosittain 150 000–200 000 tonnia puutuhkaa. Puunjalostustehtaiden yhteydessa toimivien voimalaitosten polttoaineita ovat olleet lahinna puun kuori ja puru. Viime vuosina on poltossa alettu kayttaa yha enemman myos hakkuutahteita, pienpuuta ja kantoja. Jos puupolttoaineiden kaytto lisaantyy suunnitellusti, puutuhkaa tuotetaan lahes kaksinkertainen maara lahitulevaisuudessa. Puutuhka sisaltaa typpea lukuun ottamatta muita ravinteita likimain samoissa suhteissa kuin niita sitoutuu puuston biomassaan. Monipuolisen ravinnesisaltonsa lisaksi tuhkalla on voimakas kalkitusvaikutus eli se neutraloi maaperaa. Palauttamalla energiatuotannossa puusta syntyva tuhka metsamaille korvataan puunkorjuussa ja ravinteiden huuhtoutumisessa syntyvaa ravinnemenetysta ja estetaan maan happamoitumista. Nain saadaan tuhka hyotykayttoon ja vahennetaan jateongelmia.