Tuotannontekijöitä koskevien strategisten päätösten vaikutus sahojen kilpailukykyyn 2000-luvulla

uomalaisen sahateollisuuden toimintaymparisto on muuttunut merkittavasti 1990-luvulta lahtien. Kilpailu niin raaka-aine- kuin lopputuotemarkki-noillakin on kiristynyt viime vuosikymmenina voi-makkaasti, minka seurauksena asiakaslahtoisyys ja arvonlisa on nostettu kustannustehokkuuden rin-nalle kilpailukykya kuvaaviksi kasitteiksi. Vienti-markkinoilla menestymisen on nahty edellyttavan yrityksilta seka kustannustehokkuutta etta kykya valmistaa tuotteita, joista asiakkaat ovat halukkaita maksamaan mahdollisimman hyvaa hintaa. Korkean kustannustason maissa toimiville sahoille on pidetty erityisen tarkeana kykya toimia asiakaslahtoisesti kyetakseen turvaamaan liiketoimintansa kansain-valisessa toimintaymparistossa ja alati kiristyvassa kilpailussa.Sahateollisuuden kilpailukyvysta on kayty viime vuosina vilkasta keskustelua seka poliittisissa yh-teyksissa, yritysten taholla etta yleisesti tiedotus-valineissa. Toimialan kilpailukykya on myos pyritty edistamaan erilaisin toimenpitein. Tasta huolimatta sahoja kasittelevaa liiketaloudellista tutkimusta on tehty vahan niin Suomessa kuin ulkomailla. Saha-tutkimuksissa ei tahan mennessa myoskaan ole otet-tu riittavassa maarin huomioon suurten metsateolli-suuskonsernien ulkopuolella toimivien pk-yritysten erityispiirteita, vaikka ne tuottavat noin neljasosan maassamme valmistettavasta sahatavarasta ollen myos merkittavia tyollistajia ja kantorahatulojen maksajia. Liiketaloustieteen nakokulmasta mer-kittava puute on ollut se, etta suurimmassa osassa tutkimuksista on kasitelty sahojen toimintaymparis-tossaan tekemia valintoja, kuten tuote- ja markkina-strategioita, kun taas niiden sisaista nakokulmaa eli tuotannontekijapaatoksia kasittelevia tutkimuksia on tehty kansainvalisestikin vain muutamia. Tietoa on puuttunut esimerkiksi siita, miten teknologiseen osaamiseen tai yritysten valisiin yhteistyosuhteisiin panostaminen on vaikuttanut sahojen menestykseen tai mita asiakaslahtoisyydella tarkasti ottaen tarkoi-tetaan. Menestysta ei myoskaan ole yleensa mitattu tilinpaatosinformaation avulla. Tassa artikkelissa esitellaan toukokuussa 2009 Joensuun yliopiston metsatieteellisessa tiedekunnas-sa tarkastetun vaitoskirjan tuloksia. Vaitoskirjassa tutkittiin suomalaisten sahojen tuotannontekijoiden kayttoon liittyvien paatosten vaikutusta yritysten kil -pailukykyyn 2000-luvulla. Tutkimuksen tarkoitukse-na oli loytaa uutta tietoa, jota voidaan hyodyntaa niin sahojen kaytannon paatoksenteossa kuin teoreetti-sissa jatkotutkimuksissakin. Vaitoskirjan tulosten li-saksi taman artikkelin viimeisessa luvussa nostetaan esille myos tyossa esille nousseita jatkotutkimus-tarpeita. Vaitoskirja liittyi olennaisesti Metsantutki-muslaitoksessa vuosina 2006–2009 kaynnissa ollee-seen ”Kansainvalistymisen vaikutus Suomen puu-markkinoihin ja sahateollisuuden liiketoimintaan” -hankkeeseen (Jari Viitanen, Metla/Ita-Suomi). Al-kuperaiset tutkimustulokset on julkaistu neljassa artikkelissa, jotka ovat ilmestyneet viime vuosina