Suomen sahateollisuuden kansainvälistyminen

Taloudellisesta nakokulmasta katsottuna yrityksen tai toimialan kansainvalistymiselle ei ole yksiselitteista maaritelmaa, mutta sen voidaan katsoa yleisesti tarkoittavan kansallisten rajojen ylittavan vapaan kaupan ja kilpailun lisaantymista, tuotannontekijoiden vapaampaa liikkuvuutta seka paaomasijoitusten ja ylikansallisten investointien lisaantymista ja maantieteellista hajautumista. Kansainvalistymisella pyritaan parantamaan liiketaloudellista kannattavuutta ja kustannustehokkuutta seka kasvattamaan liikevoittoa. Sahateollisuudessa toimintaymparisto on muuttunut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana yha kilpailullisemmaksi, ja suomalainen sahateollisuus on pyrkinyt vastaamaan tahan muutokseen. Osana Suomen koko metsateollisuuden kansainvalistymisprosessia sahateollisuuden 1990-luvulla alkanut kansainvalistyminen jatkui voimakkaasti 2000-luvun alkuvuosina. Kansainvalistyminen on ollut kuitenkin huomattavasti massaja paperiteollisuutta hitaampaa. Euroopan unionin italaajentumisen myota suomalaiselle sahateollisuudelle avautui uusia markkinoita idasta, ja tukkipuun hankinta osana koko metsateollisuuden laajempaa puuhuollon logistiikkaa laajeni lahes koko Itameren alueelle. Varsinkin suurten metsa yhtioiden sahaustoimintoja kehitettiin aktiivisesti osaksi yhtioiden laajempaa puunhankinnan kansainvalistymiskehitysta. Venajalta tuodut tukkimaarat olivat merkittavia myos usealle yksityiselle sahalle. Viimeisten parin vuoden aikana on kuitenkin nahty kansainvalistymisen kaantopuoli metsateollisuudessa, ja vientimarkkinoiden taloudellisen taantuman aiheuttama kysynnan lasku on heijastunut entista nopeammin myos Suomen sahateollisuuteen. Kapasiteettia ollaan talla hetkella supistamassa ja saha tavaran tuotanto ja vientimaarat ovat pienentyneet rajusti vuosikymmenen alkupuolen maarista. Maailmantalouden suhdanteiden nopea muutos korkeasuhdanteesta taantumaan, ja kilpailun globaali kiristyminen ovat johtaneet sahateollisuudessa tuotannon supistuksiin. Taustalla on kuitenkin jo pitemman aikaa Euroopan vientimarkkinoilla vallinnut sahatavaran tuotannon ylikapasiteetti, liikatarjonta ja heikko hintakehitys seka vaihtelut raaka-aineen saatavuudessa. Myos Venajan raakapuun vientitulleihin liittyvat paatokset ja epavarmuus ovat vaikuttaneet kotimaisen sahateollisuuden puunhankintaan ja halukkuuteen investoida uuteen sahauskapasiteettiin. Nahtavaksi jaakin, miten hyvin Suomen sahateollisuus selviaa nykyisesta vientimarkkinoiden taantumasta ja millaisena kansainvalistymiskehitys jatkuu taantuman jalkeen. Seuraavassa sahateollisuuden kansainvalistymiskehitysta kasitellaan tarkastelemalla sahatavaran viennin maaria ja alueittaista kohdentumista, sahateollisuuden ulkomaisia investointeja seka puunhankinnan kansainvalistymista.