Open Access
Effects of birch tar oils on soil organisms and plants
Agricultural And Food SciencePeer ReviewedMarleena Hagner +22008Journals
Koivupuun pyrolyysissa puuaine hajoaa lammon vaikutuksestaerilaisiksi tuotteiksi. Prosessin yhteydessa syntyy muun muassa koivuoljytisletta (birch tar oil BTO). Koivuoljytisle nayttaa useiden viela tarkemmin tutkimattomien todisteiden mukaan toimivan rikkakasvien, tuhohyonteisten ja jyrsijoiden torjunta-aineena. Sen koostumuksesta, vaikutuksista ymparistoon ja myrkyllisyydesta elioille on kuitenkin saatavilla hyvin vahan tietoa. Taman tutkimuksen tarkoitus oli selvittaa koivuoljytisleen 1) vaikutus maaperan ankyri- ja sukkulamatoihin seka mikro-organismeihin seka maarittaa koivuoljytisleen 2) 14 vrk:n LC50 arvo peltolierolle (Aporrectodea caliginosa) ja 28 vrk EC50 arvo hyppyhantaisen (Folsomia candida) lisaantymiselle. Koivuoljytisleen vaikutukset maaperan ankyrimatojen biomassaan- ja sukkulamatojen lukumaaraan olivat vahaisia. Kasvillisuuteen BTO vaikutti tappaen suurimman osan kasvien maan paallisista osista vuorokauden kuluessa. Kasvillisuuden toipuminen alkoi kuitenkin nopeasti eika kenttakokeessa havaittu 2.5 kk kuluttua kasittelyista kasvibiomassassa ja kasvilajistossa eroa, vuohenputkea (Aporrectodea caliginosa) lukuunottamatta, eri kasittelyjen kesken. Sen sijaan mikrokosmoksissa tehdyissa kokeissa kasvibiomassa oli viela 50 vrk kuluttua kasittelyista 100% koivutisleella kasitellyissa maissa merkitsevasti pienempi kuin kontrollimaissa. Koivutisle ei vaikuttanut mikrobien biomassaan. Sen sijaan se vaikutti positiivisesti mikrobiaktiivisuuteen heti lisayksensa jalkeen toimien ilmeisesti lisaresurssina mikrobeille. Negatiivinen vaikutus mikrobiaktiivisuuteen 28 ja 42 vrk kuluttua koivutisleen lisayksesta saattoi johtua kasvien kuihtumisesta: kasvit kuolivat eivatka siten vapauttaneet juurieritteita maaperaan, mutta kuolleesta kasvillisuudesta ei ollut viela ehtinyt modostua kariketta mikrobien ravinnoksi, jolloin ne vaipuivat lepotilaan. Kaiken kaikkian koivuoljytisleen vaikutus maaperan ravintoverkkoon oli vahainen. 14 vrk:n LC50 arvo peltolierolle (Aporrectodea caliginosa) oli 6560 mg BTO1 kg-1 ja 28 vrk EC50 arvo hyppyhantaisen (Folsomia candida) lisaantymiselle oli 5100 mg BTO1 kg-1. Luvut viittaavat koivutisleen olevan elioille myrkyllista vasta suurina pitoisuuksina verrattuna moniin nykyisin kasvinsuojelussa vastaavissa tarkoituksissa kaytettyihin kemiallisiin yhdisteisiin.

The content you want is available to Zendy users.

Already have an account? Sign in
Having issues? Contact support