English (United Kingdom)

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/featured_content/oa?rat=en

https://curated-unify.zendy.io/wp-json/zendy-region/v1/highlighted_journal/

Zendy Plus

Presents the access of premium content as premium feature

Premium Content

Presents the keyphrase highlighting as premium feature

Keyphrase Highlighting

Presents the summarisation as premium feature

Summarisation

Insights

Presents the pdf analysis as premium feature

PDF Analysis

Presents the zaia usage as premium feature

ZAIA

Zendy Tools

Zendy Open

Pohjoismaiden väestöstä suhteellisen suuri osa osallistuu aikuis- ja täydennyskoulutukseen ja kehittää osaamistaan eri tavoin. Kuitenkin aikuisväestön, etenkin vähän koulutettujen ja maahanmuuttajien, osallistumista koulutukseen on tarpeen lisätä EU:n vuonna 2000 hyväksymän Lissabonin strategian mukaisesti. Pyrittäessä tähän tavoitteeseen keskeisiä vaikutuskeinoja ovat toisaalta viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten, toisaalta koulutuslaitosten ja yritysten yhteistyö. Niinpä onkin mielenkiintoista tarkastella, miten osapuolten väliset suhteet vaikuttavat aikuis- ja täydennyskoulutukseen ja osaamista kehittävään toimintaan osallistumiseen. Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiannosta tässä vertailututkimuksessa kartoitetaan Pohjoismaiden koulutuspoliittisia strategioita elinikäisen oppimisen saattamiseksi koko väestön ulottuville. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti koulutuspolitiikan seuraaviin kolmeen elementtiin: • viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten yhteistyö • koulutuslaitosten ja yritysten yhteistyö, neuvonta mukaan lukien• työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavien avaintaitojen vahvistamiseksi tehdyt toimenpiteet Raportti on jäsennelty näiden kolmen pääaiheen ympärille ja sen lopussa esitetään suosituksia jatkotoimenpiteiksi ja -tutkimuksiksi. Tutkimuksessa todetaan muun muassa, että Pohjoismaiden väliset erot ovat pienentyneet vuoden 2001 jälkeen, jolloin Pohjoismaiden ministerineuvosto julkaisi raportin “Nyfikna sinnen – Nordisk vuxenutbildning i jämförelse”. Elinikäisen oppimisen strategiat ovat näin ollen lähentyneet toisiaan myös edellä mainituilla kolmella alueella. Yhteisistä piirteistä voidaan mainita seuraavat: • koulutuspolitiikasta ja työmarkkinapolitiikasta vastaavat viranomaiset tekevät yhteistyötä, mikä osoittaa aikuiskoulutuksen merkityksen kasvaneen työmarkkinapoliittisena välineenä • koulutuksen ulkopuolella hankittua osaamista ja ohjausta painotetaan aiempaa enemmän • maat lisäävät julkista säätelyä ja vapaaehtoista koordinointia• kaikki Pohjoismaat katsovat kansallisten opetussuunnitelmiensa noudattavan EU:n avaintaitosuosituksia, vaikka suunnitelmat on yleensä laadittu ennen avaintaitojen määrittely

Elinikäinen oppiminen Pohjoismaiden tehokkaat strategiat