Ruokohelven käyttökelpoisuus rehukasvina

Ruokohelpi (Phalaris arundinacea L.) on pitkakasvuinen monivuotinen nurmikasvi, joka on sopeutunut hyvin kosteille maille. Ruokohelven viljely biopolttoaineeksi ja energiantuotantoon on Suomessa voimakkaassa kasvussa, mutta kasvin rehukaytto on meilla vahaista. Pohjois-Amerikassa ruokohelpi on kuitenkin yleinen nurmikasvi, ja sita pidetaan tuottoisana etenkin riittavasti typpilannoitusta kaytettaessa. Ruokohelven rehukayttoa on aiemmin haitannut kasvin suuri alkaloidipitoisuus, mutta nykyiset alkujaan rehuntuotantoon jalostetut lajikkeet ovat matala-alkaloidisia. Kaikki Suomessa talla hetkella kaytettavat lajikkeet ovat pohjoisamerikkalaista alkuperaa olevia rehulajikkeita.MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla toteutettiin vuosina 2000–2003 koesarja, missa ruokohelpea (lajike Palaton) verrattiin timoteihin (Phleum pratense L.) (lajike Tuukka), ruokonataan (Festuca arundinaceae) (lajike Retu) ja rehukattaraan (Bromus inermis) (lajike Kesto) ruokohelven rehuntuotantoarvon selvittamiseksi. Erillisessa korjuuaikavertailussa seurattiin ruokohelven sadon ja rehuarvon kehitysta eri niitoissa. Ruokohelpi oli molemmissa kenttakokeissa kahden ja kolmen niiton jarjestelmissa. Jokaisen niiton osalta sadon maaran ja laadun kehitysta seurattiin kahden viikon ajan korjuuaikavertailussa, viidesta naytteenottoajankohdasta keskimmainen oli samana paivana kuin kasvilajivertailussa vastaavan ruokohelven niitto. Rehuarvon maarittamiseksi analysoitiin orgaanisen aineen sulavuus (in vitro), typpipitoisuus, tuhka ja NDF-kuitu.Ruokohelpi tuottaa sopivissa olosuhteissa muita nurmikasveja korkeampia kuiva-ainesatoja. Ensimmaisessa niitossa ruokohelven D-arvo laskee kuitenkin nopeasti. Tavoiteltaessa hyvaa rehuarvoa on ruokohelven ensimmainen sato korjattava aikaisemmin kuin muiden nurmikasvien. Koesarjan perusteella ensimmaisen sadon korjuu on tehtava viimeistaan 45 vuorokauden kuluttua kasvukauden alkamisesta tai kun tehoisan lamposumman kertyma on 225-230 astetta. Kahden niiton jarjestelmaa ei ruokohelvelle voi suositella. Kahden niiton jarjestelmassa korjuiden vali muodostuu liian pitkaksi ja toisessa sadossa ruokohelven sulavuus ehtii heikentya liikaa. Kolmen niiton jarjestelmassa toisen sadon korjuun optimaalinen korjuuajankohta maaran ja laadun suhteen on tulosten perusteella viisi viikkoa ensimmaisen sadon korjuun jalkeen. Mikali toinen korjuu tehdaan liian aikaisin sadon maara jaa alhaiseksi. Kolmannessa niitossa ruokohelven laadun muutokset ovat vahaisia ja niiton ajankohtaa voikin siirtaa myohemmaksi, jolloin myos sadon maara on suurempi. Viimeisen niiton jalkeen ruokohelpi tarvitsee vahintaan neljan viikon pituisen jakson karaistumista varten ennen kasvukauden loppua.Ruokohelpea ei voida tulosten perusteella suositella ensisijaiseksi vaihtoehdoksi korkeatuottoisille lypsylehmille. Ruokohelpisailorehu sopii hyvin esimerkiksi emolehmien talvikauden ruokintaan, koska emolehmien ruokinnassa rehunsulavuuden ei tarvitse olla yhta korkea kuin lypsylehmilla tai loppukasvatettavilla sonneilla.